18. tammikuuta 2015

Fear

Olen tässä tajunnut, että kuinka kamalasti pelkään asioita. Siis ihan jokapäiväisessä arkielämässä, mutta sitten minulla jo kauan jatkuneessa harrastuksessa.
Ja siis nyt ei ole kyse sellaisista parin päivän pelosta.

Esimerkkeinä nyt muutamia.

Hevoset:
Olen kiinnittänyt huomiota aika paljon tähän asiaan, vaikka en ole oikeasti ennen pelännyt hevosia - päin vastoin! Olen ratsastanut ratsastuskoulun tunneilla, sittemmin vuokraillut hevosia..
En tiedä oikein miten pitäisi suhtautua hevosiin. Toisaalta haluaisin mennä rapsuttelemaan ja halailemaan niitä. Mutta toisaalta...
Olen nyhverö - tiedän sen, enkä tarvitse siitä enää muistutusta. Tällä hetkellä kun käyn säännöllisesti eräällä tallilla hoitamassa hevosia. Teen siis tallihommat; putsaan tarhan yms. Ja käymme kaverin kanssa niitä kahta hevosta myös taluttelemassa, maastossa. Mun sydän alkaa joka ikinen kerta kun poistutaan portista sydän hakkaamaan vimmatusti. Ja säikyn vieläkin herkemmin kuin muulloin kun olen kävelyllä. Välillä jopa haluaisin sanoa, että en lähde mukaan, mutta en sano. Lähden silti kävelemään hevosten kanssa ja kerran tokaisen vain itselleni; "Jos menen vain kävelemään hevosten kanssa rauhallisesti maastoon, niin ehkä ei sitten pelottaisi."
Mutta, toistaiseksi niin ei ole vielä käynyt. Saatika viime kerralla kun tipuin hevosen selästä.. Pelkään jo tavallaan myös sinne sellkään menoa. Mutta jos menen vain kiltisti tallille ja teen hommat kuten on sovittu, niin ehkä se kaikki unohtuu.

Pimeä:
Kyllä, miten naurettavalta se kuulostaakin, niin se on totta. Mutta pelkään sitä vain silloin kun minun pitää olla yksin jossakin talossa (vaikka tuttukin talo). Ja jopa iltaisin koirien kanssa lenkillä. En mielelläni mene enää illalla kun on pimeää kauas. Tai jos menen niin sitten olen ihan säikky ja saatan huutaa pienestäkin äänestä.

Pelkoja minulla on paljon, joista voin vain mainita muutamia, ihmisten paljous ympärillä, vieraat ihmiset, käärmeet yms.

En halua niistä ruveta tässä avautumaan, koska..
Koska en tiedä mitä tai miten selittäisin ne asiat. Olen surkea selittämään asioita.
En edes tiedä ylipäätään miksi kirjotan juuri peloista, koska niitä on paljon. Yhtä lailla aikuista voi pelottaa siinä missä aivan pienen pieni lapsi joka tutustuu ensimmäistä kertaan kaikkeen uuteen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidättehän huolta, että kommenttikenttä ei täyty herjaavista ja loukkaavista sanoista. Palautetta saa antaa, mutta asiallisesti.