20. helmikuuta 2012

Kanien kuulumisia

Helinä:
Tytölle kuuluu aivan hyvää. Se jaksaa olla vieläkin erittäin tulinen hermu. Kyllä, tulinen! Sen häkkiin ei parane laittaa kättä, jos ei tiedä mitä tarkalleen tekee ja sen kanssa pitää olla nopea liikkeistään tai se puraisee niin, että pala lähtee kädestä! Mutta ei voisi väittää etteikö se salaatista tykkäisi, sehän söisi sitä jatkuvasti, kun taas kanin sekaruoka ei sille niinkään kelpaa, se on hieman ronkeli. :D Ja tapetitkin se laittaa mielellään uuteen uskoon, meiltä on muutamasta seinästä revitty tapettia pois - asialla siis ollut tämä neiti. Muutamat sähköjohdotkin se on syönyt ja saanut KUNNON tällin. Nimittäin muutamina kertoina siltä on palanut karvat rinnuksista ja päästä, nyt sillä ei ole edes viiksiä kun se sai ne palamaan viimeiseksi ottamassaan sähköjohdosta. Ja tämä neiti kun on taitava, se hyppää laittialta suoraan pöydällekin ja jyrsii tärkeitä papereita. :D Ja pihalla edellispäivänä.. Se pujahti valjaista ulos ja juoksenteli ympäri pihaa ja muutaman kerran se koukkasi autotiellekin! Onneksi ei tullut autoja! Mutta Helinä onkin tälläinen meidän jengin pomo..

Laku:
Poika on saanut nyt rohkeutta lisää. Se nimittäin uskalsi liikkua pihalla valjaissaan edellispäivänä, muutama viikko sitten se ei suostunut liikkumaan mihinkään. Mutta tämä poika osaa kunnolla tömistellä - eteisessä kun se pamauttelee jalkojaan lattiaan niin se kuuluu toiselle puolelle taloa! Tämä poika on helppo käsiteltävä, kynnet saa leikattua kivasti kun se pysyy hienosti selällään niin kauan kunnes otan sen pois siitä ja harjaaminenkin sujuu jo huomattavasti paremmin. Ja Lakuahan, kun täytyy harjata päivittäin, muuten sen karvat ovat kauheassa takussa ja huopaantuneena. Kuten sillä oli silloin kun pelastin sen kuolemalta. Eläinkauppa olisi lopettanut sen jos sitä ei olisi haettu pois ja Laku ei silloin ollut edes 4kk vanha. Mutta nyt se voi paljon paremmin ja saa juoksennella päivittäin vapaana sisällä. Kesän tullen se muuttaakin pihalle asustelemaan ulkoaitaukseen Helinän ja Eetun kanssa. ( Teitenkin eri aitauksissa, mutta vierekkäin.)

Eetu:
Vanha herra voi suhteellisen hyvin, tosin sen kanssa on saanut juosta vähänväliä eläinlääkärissä, tosin tälläkin hetkellä sillä on silmätulehdus. Mutta yhdessä vaiheessa se ei pystynyt hengittämään kunnolla ja ulostaminen oli vaikeaa. Muutamalla lääkekuurilla se saatiin taas parempaan kuntoon ja nyt vanhus jaksaa taas juoksennella joka paikkaan. Tai siis eihän Eetu mikään kovin vanha ole - se on vasta reilut 3 vuotias pian se täyttää jo 4. Eetu on siitä ihana poika, että voin antaa sen juosta vapaana pihalla, sillä se tottelee todella hyvin eikä lähde sille opetetusta alueesta pois. Monet usein kysyvät; "Miten uskallat tehdä noin?!" No tietenkin uskallan, siihen on vain tarvittu aikaa opettaa sitä ja aikaa komentaa sitä. Ja minun ja Eetun välinen luottamus on todella suuri. Viimekesänäkin kävimme yhdessä uimassa - se vasta kivaa olikin! Eetullakaan ei ole ollut kovin hyvä menneisyys, mutta nyt se on saanut parempaa hoitoa ja sitä mitä se tarvitseekaan. Se on reissannut monen omistajan kautta mutta reilut kaksivuotta sitten se tuli meille ja täällä se on asustanut ja tulee asumaan niin kauan kuin se vain elää.


Tässä vielä muutama kuva:



Helinä kuukauden ikäisenä. Silloin se oli kämmenen kokoinen.

 Laku ulkoilemassa


Pokaalin Eetu on voittanut Pet-näyttelyistä, sekä toisen ruusukkeista, mutta toinen ruusuke on Helinän - sijoittui neljänneksi.

Tässä on vielä yksi kuva, Helinästä - isompana - oikea PRINSESSA! 

   

19. helmikuuta 2012

jääräpäisyyttä ilmassa

Tänään olin taas ratsastamassa Rinkelillä. Tosin tänään mukanani oli kaveri, joka sitten otti muutamia kuvia ja auttoi hieman ruunan talutuksessa - se nimittäin ei ole helppoa, kun heinät maistuvat sille enemmän kuin talliin meno.. Menen joko sujuvasti sen perässä, tai sitten saan "työntää" sitä liikkeelle.

Tein aluksi monien mielestä tylsät hommat, vaikka itse pidänkin siitä. Nimittäin siivosin aluksi karsinan, käänsin aluset ja hain heinät iltaa varten valmiiksi ja tietenkin eihän Rinkelin aamu ja iltaruokiakaan saa unohtaa. Poika kun on ruoan perään. :D

Ratsastuksen aloitin jälleen alkukäynneillä ja volteilla, Rinkeli kun oli niin jäykkä kuin vain voi olla. Volteillakin se puski koko ajan ulospäin. Ravailin ja yritin asettaa, mutta se oli haasteellista, kun se oli hieman muissa maailmoissa, mutta kun olin saanut heräteltyä sen kunnolla niin alkoi lyyti kirjoittamaan! Tosin.. Ratsastelimme parkkipaikalla, sillä kenttää ei ollut aurattu ja siellä oli paljon lunta.. Laukkaa se ei edes harkinnutkaan nostavansa, mutta hiki tuli meille molemmille. Lopuksi sitten otin loppukäynnit, taputukset ja sitten talliin kamat pois ja muut hoitotoimen piteet. Lopuksi ihana pinkki loimi päälle ja tarhaan! Se ei kyllä näyttänyt kovin innostuneelta asiasta, sillä ulkona satoi veden ja lumen välimaastoa. :D






Loppukäynneistä vielä kuva.

11. helmikuuta 2012

Sattumaa toisensa perään

Elikkä, olin tänään taas ratsastamassa. Viimeviikolla en päässyt, kun oli niin paljon pakkasta, mutta tänään oli ihana ilma!  Nollassassa oli mittari, joka sopi mulle paremmin kuin hyvin. No, mutta joo. Mari soitti mulle vähän yli kaksitoista ja lähdin siitä melkein heti tallille.

Tallilla siivosin ensimmäiseksi Rinkelin karsinan, se oli hieman haastavaa, sillä ne oli niin kovin kiinni lattiassa, että siinä sai oikein käyttää voimaa - tietenkin sillai, että ei talikko mene rikki.. Kun karsina oli siivottu perusteellisesti ( turpeet käännetty kaikkialta ympäri ja lannat ja märät kohdat otettu pois) Lakaisin reunoilta turpeet ja hain kottikärryllisen heinää. No joo, siinäkin oli pientä säätöä, kun heinäpaali oli hieman jäässä.. Kun heinät oli karsinassa, niin oli aamu ja ilta ruoan aika valmistaa valmiiksi. Kun kaikki oli kunnossa, niin olikin jo aika hakea kaikki varusteet viereisestä käytävästä, jonka jälkeen lähdin hakemaan Rinkeliä.

Noh, tietenkin.. Aivan ensimmäiseksi ongelmana oli sähköjen pois saaminen, noh. tappelin hetken, kunnes annoin niiden olla päällä.. Sain Rinkelin heti kiinni, eikä edes yksi toinen hevonen tullut viereen isottelemaan. Pääsin tarhasta Rinkelin kanssa pois ja suljettua portin, niin huomasin, että ruunalla vuotaa takajalka verta. Noh, ei siinä vielä mitään.. Mutta kun yritin taluttaa sitä talliin, niin siitä ei tullut mitään! Se päätti jäädä syömään heinää... -.- Noo.. Tarpeeksi kauan kun tappelin niin minua tultiin auttamaan ja pääsin onnekseni talliin asti.

Tallissa tietenkin hain lämmintä vettä ja aloin puhdistaa haavaa ja tutkia mistä se tulee. Onnekseni haava oli pieni, joten se ei haitannut, vaikka kyllä ruuna sitä aristi hieman kun sitä koski. Sitten Mari tulikin siihen ja auttoi harjaamisessa ja varustamisessa.

Ratsastaminen oli todella kivaa, nimittäin sillä ei ollut kamalasti virtaa, kun se oli eilen päässyt kunnolla päästelemään höyryjä. Lämmittelin aluksi huolellisesti käynnissä tehden voltteja ja pysähdyksiä. Pujoteltiinkin hieman tötteröitä. Ravailin ja tehtiin kaikenmaailman kiemuroita ja koukeroita ja välillä vaihdettiin suuntaa.. Loppu käyntien aikana Rinkeliltä irtosi etujalasta kenkä puoliksi.. Joten tulin alas ja pyysin hieman apua kengän irroittamiseen, sillä itse yritin pitää Rinkelin paikoillaan. Kun kenkä oli irti, niin meninkin talliin riisumaan ruunanketaleen ja harjasin sen.

Lopuksi veinkin sen takaisin tarhaan syömään ja peuhaamaan. Sinne taluttaminen oli huomattavasti helpompaa, kuin sieltä pois talutus.. :D

Mutta joo, ihan perus kiva päivä. Yli puolet päivästäni meni tallilla. :D

Tässä vielä muutama kuva




Ensimmäiseltä kerralta tämä kuva, ja anteeksi näiden kuvien laadusta.. Ne on puhelimella otettuja..

4. helmikuuta 2012

mälsät pakkaset

Turhauttavaa tälläiset pakkas päivät mitä nyt on ollut, kun ei sinne ratsastamaan voi mennä, kun on niin paljon pakkasta. Ei siellä tallilla kauaa viitsi olla kun sitten on jo varpaat niin jäässä! Mutta eiköhän sinne tallille jo ensi perjantaina tarkene mennä - tai ainakin niin toivoisin! Tallilla kun on aina niin kivaa.

Mutta onneksi pakkas päivinä onkin sitten aikaa piirustella, vaikka välillä tuntuu siinä menevän hermot, kuten tässä alla olevan työn kanssa kävi, kun siinä on muutamia virheitä, esim. puomit ovat ihan mutkalla ja tuo ratsastaja. :D Mutta nehän ovat vain pikkuseikkoja..



Jos haluat, niin voit myös käydä kurkistamassa kahdessa tekemässäni virtuaali tallissa, tosin toinen on nyt hieman tauolla, kun vaihdan ulkoasua ja päivittelen sitä.. :D
http://www.freewebs.com/sahco/
http://www.freewebs.com/ankkalinnan-kennel/

Joo, saatat ihmetellä että pidänkö virtuaali talliakin, vaikka olen näinkin vanha, mutta se on jonkinlaista ajankulua sekin, ja siinä samalla saa katsoa upeita hevoskuvia. Se on oikeasti ihan kivaa, ellei joku hauku paikkoja aivan pystyyn, silloin palaa helposti hermot! :D