26. kesäkuuta 2015

Elämän kortit

Elämää voi verrata jalkapallopeliin, jossa tuomari välillä puuttuu meidän pelaamiseen ja antaa meille muistutuksen. Hän antaa sen tosin kortin muodossa. Jalkapallossahan on keltainen kortti sekä punainen kortti.
Keltaisen saa tahallisesta sääntöjen rikkomisesta. Mutta jos sääntöä on rikottu törkeästi, tuomari nostaa punaisen kortin ja henkilö vedetään syrjään pelistä. Hän jopa saattaa saada pelikiellon muutaman ottelun ajaksi.

Uutena asiana jalkapalloon on tullut vihreä kortti. En tiedä onko se yleisessä käytössä, mutta ajatus on siinä hyvä. Kortteja ei saada vain virheistä ja pelisääntöjen rikkomisesta.  Kortin voi saada myös siitä, että tekee asioita hyvin ja on reilu. Vihreä kortti on kiitosta hyvästä ja reilusta pelistä.

Jokapäiväisessä elämässämme, elämän pelissä voidaan myöskin jakaa kortteja; Vihreitä, keltaisia sekä punaisia. Kun joku kehuu, kannustaa ja rohkaisee sinua, saat vihreän kortin. Se tuntuu todella hyvältä ja jaksaa jälleen ahertaa ja yrittää entistä enemmän.
Epäonnistumisesta, moitteista ja arvostelemisesta, tai jos haukut toisia (syystä tai syyttä) saat keltaisen tai punaisen kortin. Mieli tulee apeaksi, silloin ei tee mieli yrittää uudelleen. Saattaa jopa kokea suuttumusta ja vihaa, jos näitä kortteja saa aiheetta, ilman todellista syytä.

Elämässä jaettavien korttien seassa on vielä yksi kortti.
Se on musta; häpeän kortti. Se on jaetuista krteista kaikkein raskain kantaa. Silloin henkilölle on koko hänen elämänsä aikana osoitettu, ettähän ei ole vain tehnyt jotakin väärää, vaan hänessä itsessään on jotakin väärää ja viallista.

Tiukan paikan tullen elämän korttipakka kaivetaan esille ja katsotaan, minkälaisia kortteja siellä on. Jokaiselta löytyy aivan varmasti vihreitä, keltaisia ja punaisia kortteja. Mutta miten kortit painottuvat. Jos sieltä löytyy paljon vihreitä kortteja, henkilö itseensä ja pärjää varmasti omassa elämässään. Mutta jos vihreitä kortteja ei juuri ole, on vain enemmän niitä keltaisia ja punaisia kortteja, miten silloin pärjää?
Entä mitä tehdään mustan kortin kanssa?
Voiko korttejaan päästä vaihtamaan?
Voiko mistään saada parempia kortteja kuin on?
Jumalan luona on yksi kortti, jonka hän haluaa antaa kaikille jotka sitä haluavat. Se on todella voimakas kortti, se voittaa myöskin mustan kortin. Se on Jumalan rakkauden kultakortti. Se kortti kertoo meille anteeksiantamuksesta. Jumala ei muista meidän virheitämme. Sen sijaan hän haluaa muistuttaa meitä siitä, että hän on luonut meistä jokaisen ja jokainen on hänelle erittäin arvokas ja tärkeä.
Mustan kortin haltijalle hän sanoo, että Jumala on hänet halunnut tähän maailmaan. Ja vihreiden, keltaisen, punaisen ja mustan kortin haltijalle hän sanoo, että hän rakastaa sinua kaikesta huolimatta.

Kenelläkään toisella olennolla maan päällä ei ole samanlaisia kasvoja kuin sinulla, eikä kukaan toinen ajattele, puhu tai naura juuri niin kuin sinä. Voit olla ylpeä itsestäsi! Olet erinlainen kuin kukaan muu. On kuitenkin eräs asia, joka meitä kaikkia ihmisiä yhdistää. Kun katsot peiliin, näet siellä Jumalan kuvan. Raamatusta voimme lukea, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Mitä se tarkoittaa, että olemme Jumalan kuvia?
Ehkä se tarkoittaa sitä, että olemme kaikki arvokkaita ja ainutlaatuisia. Meissä jokaisessa on jotakin samanlaista kuin Jumalassa. Luotuaan ihmisen, Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja hän näki, että kaikki oli hyvää - myös sinä ja minä!

Vaikka oletkin ainutlaatuinen ihminen, sinun pitää muistaa se, että niin me kaikki muutkin olemme! Ristiriitatilanteet ovat normaaleja ihmisien välillä, mutta täytyy osata pyytää ja antaa anteeksi.

11. kesäkuuta 2015

Kuulumiset

Näinhän se menee, kaikki loppuu aikanaan.. Nimittäin nyt loppui jokapäiväinen käynti osastolla. En tiedä pitäisikö olla iloinen vai surullinen vai mitä. Oloni on aika sekava, ja jotenkin fiilis että nyt kaikki kaatuu taas mun niskoille. Vaikka, onhan mulla silti se osasto tavallaan lähellä, joka on erittäin hyvä. Olen TODELLA epävarma tästä..

Muuta kuulumista;

Olen käynyt Nellaa ratsastamassa sen kesäpaikassa maastossa. Viimeksi me vähän ravailtiinkin, vaikka pakko myötää, että se jännitti aika paljon! Ja totuttelua turvaliiviin, joka tuntui mielestäni erittäin tyhmältä ja selkä tuli hieman kipeäksi. Mutta ei se mitään! Kaikkeen tottuu, kun tarpeeksi sattuu.

Heidin kanssa meillä on pohdinnassa särkkis vai lintsi. Mutta tuo rakas ja hölmö kaverini ei vain osaa päättää.. :D Vaikka minulla on aivan sama kumpaan mennään, kunhan pidetään hauskaa ja unohdetaan kaikki täällä ukissa.

Koirat voivat hyvin, vaikka Sissi olikin vähän sairaana; Korva oli auki jossa sitten oli hiivasieni ja kokkibakteereja. Mutta oikean lääkityksen avulla se on taas ylipirteä oma itsensä.

Ja ensiviikon alussa menenkin vähän leireilemään. Mutta tämä oli lyhyt kelaus kuulumisista.