Se miksi en linkkaa tähän mitä postausta tarkoitan, on syynä se, että ei pidä kaikkea aina paljastaa. Mutta siinä kehotettiin muistamaan..
1. Muista olet täällä syystä
Tottahan se on, mutta miksi? Miksi tuntuu useasti, että aivan kaikki kaatuu niskaani. Joka ikinen kerta kaikki ikävät asiat tapahtuu kerralla.. Ja niitä tulee useastikin kohdallani. Sitten mietin, että onko tässä yhtään mitään järkeä? Miksi juuri mun pitää elää, miksi en voinut kuolla, kun joku läheisistäni kuoli? Sanotaan, että ei Luoja anna kenellekään enempää kuin pystyy kantamaan, mutta minun kohdallani se ei ole toteutunut.. Olen ollut monta kertaa pohjalla, joutunut tahtomattani sairaalaan.
Onko se jokin syy, että minun täytyy olla täällä maailmassa, jotta voin ottaa kaiken vastaan - yleensä kaiken ei niin mukavan? Joskus hyvin, hyvin harvoin tulee niitä positiivisiakin asioita.
Eräs kaverini sanoi kerran minulle, että; " Sua tarvitaan täällä maailmassa, koska ilman sun kaikkea kokemaasi et pystyisi auttamaan ketään joka joutuu kokemaan kaiken saman kuin sinä."
Niin, onhan sekin totta, mutta miten pystyn auttamaan toisia, kun itse en pysty käsittelemään kaikkia asioita tai hyväksymään itseäni?
Myönnän, että olen auttanut, rakasta ystävääni, vaikka hänestä se ei tuntunutkaan kivalta. Mutta se tuli luonnostaan, en vain olisi kestänyt sitä jos hänkin olisi joutunut osastolle.
Mutta tuo täällä olemisen syytä mietin useasti..
2. Joku tarvitsee sinua
Tämäkin aihe tavallaan jo tulikin tuossa ylempänä. Mutta useasti tästäkin aiheesta tulee miettineeksi, että miten kukaan ikimaailmassa voisi tarvita minua? Koska en osaa mitään, kaikki pitää vääntää rautalangasta, ihminen joka on useasti pelkkää ilmaa, ihminen joka pelkää ja jännittää kaikkea ja saattaa saada jostain ihan pikkuasiasta paniikkikohtauksen?
Niinpä, tuskin kukaan.
Mutta olen silti sairaan tyytyväinen ja iloinen (jos se on se oikea sana kuvaamaan täysin), siitä että olen päässyt touhuamaan ihanien hevosten kanssa.
3. Pysy lujana
Mitä tarkoittaa pysyä lujana? Sitäkö, että pakottaa joka ikinen aamu nousemaan sängystä ja ottaa vastaan lisää iskuja?
Kun itkettää niin nauraa,
kun naurattaa niin itkee?
Joinakin päivinä saan oikeasti tuntea sen, että ei mikään pysty mua enään nujertamaan. Kuitenkin toisena päivänä taas olo on aivan eri.
| Kuulemma, joskus se vahvinkin perustus kaatuu. |
Toki - mutta vain sillä tavalla kuin toiset ihmiset näkevät, mutta kaikki muu on sisälläni. Olen oppinut elämään, että itkeminen ei auta mitään - etenkään jos joku näkee että itkee. Eikä sekään auta, että vastaat jollekin joka kysyy; "Mitä sinulle kuuluu?"
Ja siihen vastaat, että eipä kehuttavaa..
Eli kyllä, taidan pystyä pitämään pääni pystyssä, vaikka en taatusti kyllä nosta katsetta jos edessäni on joku tuntematon ihminen tai silloin jos haluan peitellä kasvoni jostain syystä.
![]() |
| Kuvasta kiitos Isto |
5. Sinulla on koko elämä edessäsi
Kyllä, se varmaan pitääkin paikkaansa. Mutta voitteko kuvitella, että sekin lause saa minut välillä todellisen raivon partaalle? Koska itse en sitä juurikaan näe. Ja toisena asiana on se, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu - jääkö auton alle tms.
6. Asiat muuttuvat paremmaksi
Se toivottavasti tapahtuukin joskus, koska ei ne huonommiksikaan voi muuttua. (itseni kannalta)
Taas vaihteeksi avautumis postaus, mutta onko silläkään niinkään väliä?
