Tässä tulee kuva pläjäys siitä mitä oon nyt puuhaillu, en oikee jaksa kirjotella (vieläkään) mitään kummempia
27. joulukuuta 2013
21. joulukuuta 2013
Joskus - tai no.. Hyvin usein tuntuu hyvältä että mä oon joskus rakentanut tuon muurin.. Mutta kyllä tahtomattani, en tiedostanut sitä, kuin vasta terapeutti niin sanoi minulle. Ja olen huomannut, että tuon muurin on onnistunut läpäisemään rakas ystävättäreni, Heidi. Siksi tahdon kiittää, häntä siitä, että olet ystäväni ja sinun seurassasi tuo seuraava kuva koskee meitä molempia. <3
Eli kyllä. Olen se aito ja oikea sekopää! Tai vähintään ainakin pelle. Mutta sen puolen pidän useasti kaikkien silmien ulottumattomissa, mutta Heidin seurassa se tosiaan onnistuu aika hyvin, koska molmmat ollaan vähän... Noh.. Sekopäitä. Mutta rakastan ystävääni "PelleGorillaa" juuri sellaisena täydellisenä ystävänä.. <3
Mutta, vaikka minä ja Heidi ollaan aito oikea sekopää, niin olen se minä joka on viidentähden arvoinen sekopää! Tai ainakin Heidin mielestä mun älynväläykset on hyvin hyvin usein erittän kahjoja!
Monilla voi olla monia kaksijalkaisia ystäviä, mutta minulla on monta nelijalkaista suloisuutta minun ystäviäni.. Ainoat jotka pystyisivät kertomaan sen kaiken mitä olen kokenut - jos vain puhuisivat..
Todellakin nuo allit muodostavat XXL lihakset ja aivoni on oikeasti XXS ellei jopa pienemmätkin!
16. joulukuuta 2013
Kingii meininkii
Olin tänään kokeilemassa työharjoittalupäivän päätteeksi lämminveristä ravihevosta. Aluksi vain kattelin hepoa karsinassa, mutta pian jo sainkin ottaa ämpäristä harjat ja aloin harjaamaan hevosta. En muistanutkaan miten ihanalta tuo hevosen talvikarva tuntuikaan! Ja se hevosen tuoksu! Oih..
Kingi on aivan ihana ja suloinen tapaus. En edes mieti, että alanko käymään sillä ratsastamassa! Tottakai menen!
Ratsastuksessa saa tehdä kunnolla töitä, ainakin ensialkuun kun se "testaa" uudet tulokkaat. Mutta menin käyntiä ja ravia. Laukata en viitsinnyt kun kenttä oli täynnä ratsukoita. Pohkeenväistöt ja peruutukset sujui tosi hyvin.. Ravissa pysyminen saatika sen nostaminen oli työn ja tuskan takana. Loppukäyntien jälkeen harjasin lopuksi ruunan ja vein karsinaan - ja tottakai annoin pari herkkua sille ;) Mutta se vain oli NIIIIN ihana. Ja suloinen.. Ihan rakastuin ensisilmäyksellä tuohon hevoseen, sitten Piparin, Rosson ja Ellin jälkeen.
http://www.sukuposti.net/hevoset/konson-king/107865
Kingi on aivan ihana ja suloinen tapaus. En edes mieti, että alanko käymään sillä ratsastamassa! Tottakai menen!
Ratsastuksessa saa tehdä kunnolla töitä, ainakin ensialkuun kun se "testaa" uudet tulokkaat. Mutta menin käyntiä ja ravia. Laukata en viitsinnyt kun kenttä oli täynnä ratsukoita. Pohkeenväistöt ja peruutukset sujui tosi hyvin.. Ravissa pysyminen saatika sen nostaminen oli työn ja tuskan takana. Loppukäyntien jälkeen harjasin lopuksi ruunan ja vein karsinaan - ja tottakai annoin pari herkkua sille ;) Mutta se vain oli NIIIIN ihana. Ja suloinen.. Ihan rakastuin ensisilmäyksellä tuohon hevoseen, sitten Piparin, Rosson ja Ellin jälkeen.
http://www.sukuposti.net/hevoset/konson-king/107865
15. joulukuuta 2013
YLLÄRIII!
Haha! Sain kuin sainkin sinut lukemaan tämän postauksen! Joten, et voi enää livistää. Sinun on pakko lukea tämä postaus loppuun asti, sillä siinä voi olla jokin hauska juttu. :D
Haasteen sain Tiialta, Kiitos. :D
Haasteen sain Tiialta, Kiitos. :D
Säännöt:
❤ Sinut on nyt haastettu, mitään ei ole tehtävissä!
❤ Etsi(tai ota) itsestäsi kuusi (6) noloa naamakuvaa ja laita ne tähän.
❤ Kirjoita itsestäsi kolme (3) satunnaista noloa tapaa, faktaa, sattumaa tms.
❤ Haasta vähintään kolme(3) bloggaajaa, linkkaa tähän ja ilmoita heille haasteesta!
4. joulukuuta 2013
Haaste
Haaste:
Säännöt:
1. Jokaisen haastajan pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuille.
4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
11 asiaa minusta:
1. Omistan lemmikkejä (Yllättävää eikö?)
2. Haaveilen pääseväni joskus ratsastamaan, kunnolla..
3. 19-vuotta "piinaa" takana. Tosin ei ihan kaikki ole ollut kamalaa, mutta paljon on niitä ikäviäkin juttuja ollut
4. En halua kenenkään antavan minulle säälipisteitä enkä ymmärrystä, jos joku ei oikeasti syvällä sisimmässään halua ymmärtää minua
5. Väsyn todella nopeasti moneen asiaan, mutta siitä väsymyksestä on myös vaikea päästä pois.
6. Olen kyllästynyt elämään
7. Odotan lomaa kärsimättömästi, jotta saisin nukkua ja ihan vain olla - jos vaikka olo paranisi
8. Rakennan itselleni hyvin hyvin helposti muurin ympärille, jonka sisään ei pääse kovinkaan moni.
9. En halua kuulla kysymystä; "mitä odotat tulevaisuudelta?" Koska yksinkertaisesti EN NÄE siellä mitään.
10. Moitin itseäni, kun en jaksa tai pysty tai jotain sinne päin niin keskustelemaan kunnolla ystäväni kanssa.. Pidän itseäni ruikuttajana
11. Olen aivan 99% varma asiasta, että olen 23.12 erittäin väsynyt, sillä silloin minun työssäoppiminen päättyy (tavallaan se loppuu jo 20pvm, mutta olen muutaman päivän siellä töissä)
11 kysymystä minulle:
1. Miksi pidät/ et pidä joulusta?
En pidä joulusta, sillä se tarkoittaa vain sitä että on KYLMÄÄ, turhanpäiväistä joulu höösäystä, älyttömän pitkät pyhäpäivät jolloin ei voi tehdä yhtään mitään! Joulu on niin kaupallistettu juttu jo, että siitä en pysty tuskin enää ikinä nauttimaan. Eikä sen puoleen, en "pidä" joululahjoista. Siis tavarallisesti katsottuna. Koska Lahjoja voi ostaa rahalla ja vaikka mitä. Mutta pystyykö ystävyyttä ostamaan? Ei, eli minulle on jo se pelkästään lahja, että minulla on kaveri johon luottaa. Ja se, että Jeesus Kristus kuoli meidän vuoksemme.. Miettikää olisiko Jeesus välttämättä halunnut joululahjoja, vai onko se jo SUURI lahja kun on ystävä johon luottaa?
2. Mikä on unelma ammattisi?
En osaa sanoa. Joskus minulla oli (eli siis reilu vuosi sitten), mutta ei minulla ole enään mitään. Unelma ammattini ei ole tämä joksi olen jo valmistunut; puutarhuri. En voi unelmoida mistään haave ammatista, koska tiedän ettei se voisi koskaan onnistua. Siksi en tiedä mikä on unelma ammattini.. Se on facta.
3. Mistä unelmoit?
Sama vastaus kuin edellisessäkin. En osaa/pysty unelmoimaan, koska tiedän ettei se voisi kuitenkaan toteutua. Eli en unelmoi mistään.
4. Mikä on sinulle tärkeintä elämässäsi?
Tärkeintä elämässä.. hmm.. Niitä on muutamia.. Sissi - oma HÖLMÖ koirani, Eetu vanha häkkihöpö kani, kaverit.
5. Parhaat ystäväsi?
PelleGorilla - Heidi <3, Hupsun hauska - Jaana ja Reiska, Hömelöt - Sissi, Jedi, Onni ja Sulo (< koiria)
6. Onko sinulla jokin lemmikki, jota kaipaat? Jos on niin kuka?
Hatarasti muistan lapsuudestani iki-ihanan vitivalkoisen kissan - Kakara nimeltään, joka hyppäsi 4kerroksesta alas pari kertaa..Sitten on pari vuotta sitten lopetettu perheemme koira Roope.
Serkkuni MAAILMAN IHANIN JA UPEIN JA TAITAVIN collie Indi.. </3 Onhan noita eläimiä jonkin verran joita on ikävä - en vain viitsi niitä kaikkia tähän kirjoittaa sillä niitä on PALJON!
7. kaunein joululaulu, jonka olet kuullut?
Tulkoon joulu
8. Onko sinulla joulukalenteri? Jos on niin millainen? Jos ei niin millaisen haluaisit?
Ei ole joulukalenteria - mitä nyt netissä seuraan muutamia.. Mutta tällänen ois ihan ok:

9. Miksi blogissasi on/ ei ole joulukalenteria?
Blogissani ei ole joulukalenteria, koska en halua liittyä massaan mukaan. Tai vaikka haluaisin, niin olen 99,9% varma, että en sellaista jaksaisi väsäillä, johtuen omista henk. koht jutuista.
10. Lemmikit?
Koira, kaksi kania ja pari hassu villakoira ;)
11. Mikä on lempi vuodenaikasi?
Hmm.. Sanotaanko, että kesä! RRRRRAKASTAN lämpöä! Kunhan sitä ei ole ihan liikaa - liika on liikaa minullekin. + Ajattelen usein myös eläimiä tosi kuumina päivinä
11 kysymystä muille:
1. Oletko siivoushullu vai sottapytty, miksi?
2. Pidätkö hiljaisuudesta ja rauhasta?
3. Asutko mieluummin betoniviidakossa (kaupungissa) vai maalla? Miksi?
4. Mitä mieltä olet pakollisesta opiskeluaineesta; Ruotsi?
5. Oletko huolissasi tulevaisuudesta (työllistyminen, verojen nousu yms)
6. Onko sinulla tarpeeksi aikaa ystävyys-suhteisiisi? (ei lasketa tyttö/poikaystävä suhdetta)
7. Mitä harrastat?
8. Mitä pelkäät maailmassa eniten?
9. Mitä mieltä olet terveen, viattoman ja kiltin eläimen lopettamisesta, jos ei ole mitään merkittävää syytä?
10. Parhain itse tehty herkku?
11. Kyllästyttääkö tälläiset haasteet sinua?
Haastan:
Kaikki jotka pystyy taikka haluaa! ;)
Säännöt:
1. Jokaisen haastajan pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuille.
4. Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
11 asiaa minusta:
1. Omistan lemmikkejä (Yllättävää eikö?)
2. Haaveilen pääseväni joskus ratsastamaan, kunnolla..
3. 19-vuotta "piinaa" takana. Tosin ei ihan kaikki ole ollut kamalaa, mutta paljon on niitä ikäviäkin juttuja ollut
4. En halua kenenkään antavan minulle säälipisteitä enkä ymmärrystä, jos joku ei oikeasti syvällä sisimmässään halua ymmärtää minua
5. Väsyn todella nopeasti moneen asiaan, mutta siitä väsymyksestä on myös vaikea päästä pois.
6. Olen kyllästynyt elämään
7. Odotan lomaa kärsimättömästi, jotta saisin nukkua ja ihan vain olla - jos vaikka olo paranisi
8. Rakennan itselleni hyvin hyvin helposti muurin ympärille, jonka sisään ei pääse kovinkaan moni.
9. En halua kuulla kysymystä; "mitä odotat tulevaisuudelta?" Koska yksinkertaisesti EN NÄE siellä mitään.
10. Moitin itseäni, kun en jaksa tai pysty tai jotain sinne päin niin keskustelemaan kunnolla ystäväni kanssa.. Pidän itseäni ruikuttajana
11. Olen aivan 99% varma asiasta, että olen 23.12 erittäin väsynyt, sillä silloin minun työssäoppiminen päättyy (tavallaan se loppuu jo 20pvm, mutta olen muutaman päivän siellä töissä)
11 kysymystä minulle:
1. Miksi pidät/ et pidä joulusta?
En pidä joulusta, sillä se tarkoittaa vain sitä että on KYLMÄÄ, turhanpäiväistä joulu höösäystä, älyttömän pitkät pyhäpäivät jolloin ei voi tehdä yhtään mitään! Joulu on niin kaupallistettu juttu jo, että siitä en pysty tuskin enää ikinä nauttimaan. Eikä sen puoleen, en "pidä" joululahjoista. Siis tavarallisesti katsottuna. Koska Lahjoja voi ostaa rahalla ja vaikka mitä. Mutta pystyykö ystävyyttä ostamaan? Ei, eli minulle on jo se pelkästään lahja, että minulla on kaveri johon luottaa. Ja se, että Jeesus Kristus kuoli meidän vuoksemme.. Miettikää olisiko Jeesus välttämättä halunnut joululahjoja, vai onko se jo SUURI lahja kun on ystävä johon luottaa?
2. Mikä on unelma ammattisi?
En osaa sanoa. Joskus minulla oli (eli siis reilu vuosi sitten), mutta ei minulla ole enään mitään. Unelma ammattini ei ole tämä joksi olen jo valmistunut; puutarhuri. En voi unelmoida mistään haave ammatista, koska tiedän ettei se voisi koskaan onnistua. Siksi en tiedä mikä on unelma ammattini.. Se on facta.
3. Mistä unelmoit?
Sama vastaus kuin edellisessäkin. En osaa/pysty unelmoimaan, koska tiedän ettei se voisi kuitenkaan toteutua. Eli en unelmoi mistään.
4. Mikä on sinulle tärkeintä elämässäsi?
Tärkeintä elämässä.. hmm.. Niitä on muutamia.. Sissi - oma HÖLMÖ koirani, Eetu vanha häkkihöpö kani, kaverit.
5. Parhaat ystäväsi?
PelleGorilla - Heidi <3, Hupsun hauska - Jaana ja Reiska, Hömelöt - Sissi, Jedi, Onni ja Sulo (< koiria)
6. Onko sinulla jokin lemmikki, jota kaipaat? Jos on niin kuka?
Hatarasti muistan lapsuudestani iki-ihanan vitivalkoisen kissan - Kakara nimeltään, joka hyppäsi 4kerroksesta alas pari kertaa..Sitten on pari vuotta sitten lopetettu perheemme koira Roope.
Serkkuni MAAILMAN IHANIN JA UPEIN JA TAITAVIN collie Indi.. </3 Onhan noita eläimiä jonkin verran joita on ikävä - en vain viitsi niitä kaikkia tähän kirjoittaa sillä niitä on PALJON!
7. kaunein joululaulu, jonka olet kuullut?
Tulkoon joulu
8. Onko sinulla joulukalenteri? Jos on niin millainen? Jos ei niin millaisen haluaisit?
Ei ole joulukalenteria - mitä nyt netissä seuraan muutamia.. Mutta tällänen ois ihan ok:
9. Miksi blogissasi on/ ei ole joulukalenteria?
Blogissani ei ole joulukalenteria, koska en halua liittyä massaan mukaan. Tai vaikka haluaisin, niin olen 99,9% varma, että en sellaista jaksaisi väsäillä, johtuen omista henk. koht jutuista.
10. Lemmikit?
Koira, kaksi kania ja pari hassu villakoira ;)
11. Mikä on lempi vuodenaikasi?
Hmm.. Sanotaanko, että kesä! RRRRRAKASTAN lämpöä! Kunhan sitä ei ole ihan liikaa - liika on liikaa minullekin. + Ajattelen usein myös eläimiä tosi kuumina päivinä
11 kysymystä muille:
1. Oletko siivoushullu vai sottapytty, miksi?
2. Pidätkö hiljaisuudesta ja rauhasta?
3. Asutko mieluummin betoniviidakossa (kaupungissa) vai maalla? Miksi?
4. Mitä mieltä olet pakollisesta opiskeluaineesta; Ruotsi?
5. Oletko huolissasi tulevaisuudesta (työllistyminen, verojen nousu yms)
6. Onko sinulla tarpeeksi aikaa ystävyys-suhteisiisi? (ei lasketa tyttö/poikaystävä suhdetta)
7. Mitä harrastat?
8. Mitä pelkäät maailmassa eniten?
9. Mitä mieltä olet terveen, viattoman ja kiltin eläimen lopettamisesta, jos ei ole mitään merkittävää syytä?
10. Parhain itse tehty herkku?
11. Kyllästyttääkö tälläiset haasteet sinua?
Haastan:
Kaikki jotka pystyy taikka haluaa! ;)
23. marraskuuta 2013
31. lokakuuta 2013
Tip-tip-tiputus
Viime yö olikin rankka kokemus.. Mulla on jo pitkään ollut ihan älyttömän kova pään särky ja eilen se oli ihan siinä maksimissaan..
Soitin isosiskolleni kysyäkseni mitä teen kun oksennuskin lensi ihan kiitettävästi. Noh, siitä sitten lähdettiin Poriin. Ja pakko sanoa pikku kaupungista tulevan on aika hämmästyttävää mennä poriin päivystykseen. Siellä pojat oli upean näköistä ja eikä tiennyt että mitä telkkaria oikein katsoisi. Hoitajat oli ihan super kivoja, mutta lääkäristä en sano kyllä yhtikäs mitään.
Oli elämäni ensimmäinen kerta kun olen tiputuksessa. Sain kipulääkättä ja pahoinvointi lääkettä suoraan suoneen. Luulin että se juttu mikä tulee käteen että se sattuu, mutta ei se sattunutkaan. Nyt onkin kädessä kiva mustelma, mutta se on pientä se! Sain myös sillä rannekkeen ranteeseen jossa oli mun tiedot - outoa! Kotipaikkakunnalla niin ei tehdä ikinä. ei sen puoleen, se onkin pikku kaupunki verrattuna Poriin.
Tiputuksesta pääsin tosi myöhään pois ja olinkin takaisin solussa vasta yöllä kolmen jälkeen. Ja mehän siis lähdettiin sinne n. klo 23.
Mutta nyt vähän parempi olo, vaikkakin hieman oudolta tuntuu. + Olla tavallaan saikulla ja olla solussa, mutta en viitsi kotio lähteä sillä huomenna pitää käydä tässä ihan lähellä ja sitten mennä taas leireilemään! :) Leireistä tulee ehkä myöhemmin postausta.
Soitin isosiskolleni kysyäkseni mitä teen kun oksennuskin lensi ihan kiitettävästi. Noh, siitä sitten lähdettiin Poriin. Ja pakko sanoa pikku kaupungista tulevan on aika hämmästyttävää mennä poriin päivystykseen. Siellä pojat oli upean näköistä ja eikä tiennyt että mitä telkkaria oikein katsoisi. Hoitajat oli ihan super kivoja, mutta lääkäristä en sano kyllä yhtikäs mitään.
Oli elämäni ensimmäinen kerta kun olen tiputuksessa. Sain kipulääkättä ja pahoinvointi lääkettä suoraan suoneen. Luulin että se juttu mikä tulee käteen että se sattuu, mutta ei se sattunutkaan. Nyt onkin kädessä kiva mustelma, mutta se on pientä se! Sain myös sillä rannekkeen ranteeseen jossa oli mun tiedot - outoa! Kotipaikkakunnalla niin ei tehdä ikinä. ei sen puoleen, se onkin pikku kaupunki verrattuna Poriin.
Tiputuksesta pääsin tosi myöhään pois ja olinkin takaisin solussa vasta yöllä kolmen jälkeen. Ja mehän siis lähdettiin sinne n. klo 23.
Mutta nyt vähän parempi olo, vaikkakin hieman oudolta tuntuu. + Olla tavallaan saikulla ja olla solussa, mutta en viitsi kotio lähteä sillä huomenna pitää käydä tässä ihan lähellä ja sitten mennä taas leireilemään! :) Leireistä tulee ehkä myöhemmin postausta.
30. lokakuuta 2013
28. lokakuuta 2013
Tunteet
Tästä tulee taas tälläinen vähän synkempi postaus, koska..
Niin, koska mitä?
Ihmiset osaavat käyttäytyä toisia kohtaan todella ilkeästikin, mutta myös muutenkin tavalla joka saa omassa päässä veret kiehumaan.
Vaikka Raamatussa ja rippikouluissa opetetaan; "Tehkää toisillenne, kuten tahtoisitte toisten tekevän sinulle".
Tai
"Rakastakaa lähimmäistä, kuin itseäsi"....
Mutta tapahtuuko tuo, oikeasti oikeassa elämässä? Kysynpähän vain. Tosin minulla on muutama hyvä ystävä, jotka pystyy tekemään juurikin tuolla tavoin oikeassa elämässä - ainakin minua kohtaan.
Mutta kuinka monta kertaa toiset tuomitsevat toisen, jos ei halua lähteä massaan mukaan ja pukeutua kuten toiset ja kiusata? Minusta se on surullista, koska ei ihmistä pidä arvostella sen perusteella, että meneekö siihen massaan mukaan ja käyttäytyy kuten toisetkin ikäisensä.
Palatakseni kuitenkin minuun itseeni. Ja ei, en ole itserakas - päin vastoin vihaan itseäni.
Minua harmittaa kun eräs henkilö (kuvaan häntä tässä postauksessa henkilö: J.), joka osaa käyttäytyä todella ihanasti ja kuten hänen ikäisensä kuuluukin. Muttah.. J hakee liikaa huomiota.. Kyllä, ja jos nyt sinä J (jos tunnistat itsesi) niin en tarkoita tätä pahalla, mutta se myös satuttaa minua.
Se että leireillä joissa olen toiminut isosena ja puolustanut/kuunnellut/tukenut/kannustanut, ei tarkoita sitä, että se ihminen kuuluu mun elämään. Ei, se ei ole niin!
Okei, joo. Mielellänihän mä autan ja tuen toisia ja leireillä se on tavallaan mun tehtävä, mutta rajansa kaikella.
Jos J rupeaa kysymään kaveriltani, että mikä minulla on ja miksi en kerro J:lle minun asioitani.
Jos en itse kerro, niin se asia EI kuulu hänelle - vai mitä mieltä olette?
Ja toinen asia, tämä kyseinen henkilö on minua nuorempi ja harvemmin minä rasitan itseäni huomattavasti nuorempaa henkilöä minun omilla - jotensakin raskailla -asioilla. Vaikka toinen kuinka vakuuttelisi, että ei se häntä rasita, niin tiedän ihan 99,9% varmuudella, että kyllä rasittaa!
Ai, miksi uskallan väittää niin? No siksi, koska itse olen tehnyt niin ja nyt olen joutunut huomaamaan, että en enää itse jaksa tukea ja auttaa toisia. Vaan se käy minun OMAN kuntoni päälle. Maailmassa on muutama ihminen, jota kuuntelen ja autan enemmän kuin mielelläni, mutta en silti voi vannoa etteiköö se kuormittaisi minua edes hieman.
Onneksi osaan jo käsitellä noita asioita vähän paremmin, mutta on sitä tultua siellä pohjamudissakin käyty - ja uhkaavasti siihen suuntaan jälleen..
Ei minua yleensä tuollainen käytös haittaisi, mutta hän kerjää muutenkin väärällä tavalla huomiota, mm. sanomalla että esim. vanhemmat haukkuvat häntä läskiksi. Hän kun sitä ei ole.. Ja se, että sitä pitää yrittää saada selville kaverini kautta..
Tämän postauksen ei ollut sitten tarkoitus olla loukkaava, mutta minun sisälläni se vain roihuaa eikä ota tyyntyäkseen.. Enkä halua kommentointia mitenkään negatiivisesti tähän postaukseen, KIITOS
Niin, koska mitä?
Ihmiset osaavat käyttäytyä toisia kohtaan todella ilkeästikin, mutta myös muutenkin tavalla joka saa omassa päässä veret kiehumaan.
Vaikka Raamatussa ja rippikouluissa opetetaan; "Tehkää toisillenne, kuten tahtoisitte toisten tekevän sinulle".
Tai
"Rakastakaa lähimmäistä, kuin itseäsi"....
Mutta tapahtuuko tuo, oikeasti oikeassa elämässä? Kysynpähän vain. Tosin minulla on muutama hyvä ystävä, jotka pystyy tekemään juurikin tuolla tavoin oikeassa elämässä - ainakin minua kohtaan.
Mutta kuinka monta kertaa toiset tuomitsevat toisen, jos ei halua lähteä massaan mukaan ja pukeutua kuten toiset ja kiusata? Minusta se on surullista, koska ei ihmistä pidä arvostella sen perusteella, että meneekö siihen massaan mukaan ja käyttäytyy kuten toisetkin ikäisensä.
Palatakseni kuitenkin minuun itseeni. Ja ei, en ole itserakas - päin vastoin vihaan itseäni.
Minua harmittaa kun eräs henkilö (kuvaan häntä tässä postauksessa henkilö: J.), joka osaa käyttäytyä todella ihanasti ja kuten hänen ikäisensä kuuluukin. Muttah.. J hakee liikaa huomiota.. Kyllä, ja jos nyt sinä J (jos tunnistat itsesi) niin en tarkoita tätä pahalla, mutta se myös satuttaa minua.
Se että leireillä joissa olen toiminut isosena ja puolustanut/kuunnellut/tukenut/kannustanut, ei tarkoita sitä, että se ihminen kuuluu mun elämään. Ei, se ei ole niin!
Okei, joo. Mielellänihän mä autan ja tuen toisia ja leireillä se on tavallaan mun tehtävä, mutta rajansa kaikella.
Jos J rupeaa kysymään kaveriltani, että mikä minulla on ja miksi en kerro J:lle minun asioitani.
Jos en itse kerro, niin se asia EI kuulu hänelle - vai mitä mieltä olette?
Ja toinen asia, tämä kyseinen henkilö on minua nuorempi ja harvemmin minä rasitan itseäni huomattavasti nuorempaa henkilöä minun omilla - jotensakin raskailla -asioilla. Vaikka toinen kuinka vakuuttelisi, että ei se häntä rasita, niin tiedän ihan 99,9% varmuudella, että kyllä rasittaa!
Ai, miksi uskallan väittää niin? No siksi, koska itse olen tehnyt niin ja nyt olen joutunut huomaamaan, että en enää itse jaksa tukea ja auttaa toisia. Vaan se käy minun OMAN kuntoni päälle. Maailmassa on muutama ihminen, jota kuuntelen ja autan enemmän kuin mielelläni, mutta en silti voi vannoa etteiköö se kuormittaisi minua edes hieman.
Onneksi osaan jo käsitellä noita asioita vähän paremmin, mutta on sitä tultua siellä pohjamudissakin käyty - ja uhkaavasti siihen suuntaan jälleen..
Ei minua yleensä tuollainen käytös haittaisi, mutta hän kerjää muutenkin väärällä tavalla huomiota, mm. sanomalla että esim. vanhemmat haukkuvat häntä läskiksi. Hän kun sitä ei ole.. Ja se, että sitä pitää yrittää saada selville kaverini kautta..
Tämän postauksen ei ollut sitten tarkoitus olla loukkaava, mutta minun sisälläni se vain roihuaa eikä ota tyyntyäkseen.. Enkä halua kommentointia mitenkään negatiivisesti tähän postaukseen, KIITOS
27. lokakuuta 2013
Yllätyspostaus - tai ainakin jotain sinne päin
Tässä on vihjaamani yllätys postaus. Tai liekö se mikään yllätyspostaus olevan, mutta.. :D
Tuossa videossa on Sissin puuhastelua pennusta yksi vuotiaaksi. Hieman on tuo karvapalleroni muuttunut.
"Mur, vuh! Tulitko rapsuttelemaan minua?! Se passaa oikein hyvin! Minä kun RRRRRRRAKASTAN sitä, että joku vähän rahnuttaa.
Päivänikin käynnistyy aina sillä, että pääsen syliin ja minua rapsutellaan ja hellitään, sitten saatankin kellahtaa sylissä ollessani selälleen makaamaan ja mahaani rapsutetaan. Tosin, hyvin usein käy vanhanaikaisesti.. Minä kun nukahdan helposti kun minua rapsutellaan!
Kun aamun rapsutukset on saatu, niin sitten alkaakin pallo leikit. Joskus saattaa ehkä kuulua hieman kolinaa kun juoksen seinää tai jotakin tavaraa päin, mutta kun tuo lattia on niin vietävän liukas, että tarvitsisin kyllä jo jarrusukat jalkoihini!
Ulkona voisin peuhata vaikka kokopäivän! Kaikista kivointa on kun tuo minun emäntäni - tai ainakin luulee olevansa minun emäntä, minun mielestäni kun minä olen se emäntä - ja hänen kaverinsa Heidi lähtee minun kanssa ulkoilemaan. Yleensä silloin saan juosta mielinmäärin, vaikka en ihan aina ymmärrä miksi en saa juosta ihan joka paikkaan.. Kummallisia nuo kaksijalkaiset kummajaiset - siis ihan muutenkin! Kun nämä kaksi kummajaista ei edes aina pysty liikkumaan eteenpäin kun nauravat. Minä kun olen kuulemma aika hauska koiraksi. Tosin välillä ne nauravat jollekin ihan tyhmälle jutulle ja joskus jopa häpeän kulkea heidän kanssaan.. Jos minun ja emäntäni välissä ei olisi usein narua, niin taatusti kulkisin tarpeeksi kaukana hänestä jotta kehtaan edes kulkea!
Talvi on minusta tosi kivaa aikaa, kun saan pulikoida lumessa, ainoa haitta on vain siinä että tassuihini tulee lumi kokkareita ja sitten on hankala kävellä..
Minulla on muutamia koirakavereitakin, mutta myönnän olevani ehkä hieman liian omistushaluinen, kun näytän isommille koirille mistä minut on tehty jos emäntäni rapsuttaa toisia koiria.. Murrr..!
Ei mutta, eihän tässä kerkeä enempää jaarittelemaan, kun pitäisi mennä tuonne ulkosalle vähän asioille ja hyppimään kura ojiin! Se vasta onkin lystikästä! Tosin kotiin päästyäni en pidä lainkaan tuosta suihkusta..
Tekuin Tassukankareen Cessi,
tutuimmille ihan vain Sissi"
"Mur, vuh! Tulitko rapsuttelemaan minua?! Se passaa oikein hyvin! Minä kun RRRRRRRAKASTAN sitä, että joku vähän rahnuttaa.
Päivänikin käynnistyy aina sillä, että pääsen syliin ja minua rapsutellaan ja hellitään, sitten saatankin kellahtaa sylissä ollessani selälleen makaamaan ja mahaani rapsutetaan. Tosin, hyvin usein käy vanhanaikaisesti.. Minä kun nukahdan helposti kun minua rapsutellaan!
Kun aamun rapsutukset on saatu, niin sitten alkaakin pallo leikit. Joskus saattaa ehkä kuulua hieman kolinaa kun juoksen seinää tai jotakin tavaraa päin, mutta kun tuo lattia on niin vietävän liukas, että tarvitsisin kyllä jo jarrusukat jalkoihini!
Ulkona voisin peuhata vaikka kokopäivän! Kaikista kivointa on kun tuo minun emäntäni - tai ainakin luulee olevansa minun emäntä, minun mielestäni kun minä olen se emäntä - ja hänen kaverinsa Heidi lähtee minun kanssa ulkoilemaan. Yleensä silloin saan juosta mielinmäärin, vaikka en ihan aina ymmärrä miksi en saa juosta ihan joka paikkaan.. Kummallisia nuo kaksijalkaiset kummajaiset - siis ihan muutenkin! Kun nämä kaksi kummajaista ei edes aina pysty liikkumaan eteenpäin kun nauravat. Minä kun olen kuulemma aika hauska koiraksi. Tosin välillä ne nauravat jollekin ihan tyhmälle jutulle ja joskus jopa häpeän kulkea heidän kanssaan.. Jos minun ja emäntäni välissä ei olisi usein narua, niin taatusti kulkisin tarpeeksi kaukana hänestä jotta kehtaan edes kulkea!
Talvi on minusta tosi kivaa aikaa, kun saan pulikoida lumessa, ainoa haitta on vain siinä että tassuihini tulee lumi kokkareita ja sitten on hankala kävellä..
Minulla on muutamia koirakavereitakin, mutta myönnän olevani ehkä hieman liian omistushaluinen, kun näytän isommille koirille mistä minut on tehty jos emäntäni rapsuttaa toisia koiria.. Murrr..!
Ei mutta, eihän tässä kerkeä enempää jaarittelemaan, kun pitäisi mennä tuonne ulkosalle vähän asioille ja hyppimään kura ojiin! Se vasta onkin lystikästä! Tosin kotiin päästyäni en pidä lainkaan tuosta suihkusta..
Tekuin Tassukankareen Cessi,
tutuimmille ihan vain Sissi"
21. lokakuuta 2013
Ei elämää voi käsikirjoittaa
On jäänyt tämä postailu tosiaan vähän vähemmälle.. On ollut aika paljon masennusta enkä ole sen takia jaksanut kirjoittaa.
Viikonloppuna oli tyttöleirillä isosena.. Yleensä leirit on ihania ja kun sieltä palaa kotiin on hyvä olo. Mutta nyt ei ollut.. Olen miettinyt, että joudunko lopettamaan isos hommatkin pelkästään kiusaajien takia? Vaikka toisaalta, olen leireillä niitä lapsia varten. Nooh, aika näyttää.
Sen lupaan, että seuraava postaus on erikoinen! Siitä en kerro vielä mitään, näette kun se on valmis.
Viikonloppuna oli tyttöleirillä isosena.. Yleensä leirit on ihania ja kun sieltä palaa kotiin on hyvä olo. Mutta nyt ei ollut.. Olen miettinyt, että joudunko lopettamaan isos hommatkin pelkästään kiusaajien takia? Vaikka toisaalta, olen leireillä niitä lapsia varten. Nooh, aika näyttää.
Sen lupaan, että seuraava postaus on erikoinen! Siitä en kerro vielä mitään, näette kun se on valmis.
13. lokakuuta 2013
Oloa ja eloa
Minun piti jo aikaisemmin kirjoittaa tämä postaus, mutta minun on pakko sanoa, että en ole yksinkertaisesti vain jaksanut..
Mutta palatakseni viime viikonloppuun... :D Se oli todella ihana! Kävin Heidin kanssa kävelemässä ja Sissi tietty mukana. Ja meitä rupesi taas vähän viirottamaan ja "sukellettiin" lehti kasaan! :D Lenkin lopuksi olimme aivan märkiä kun alkoi satamaan. :D Se ei haitannut menoa!
Sitten olin Jaanan ja Reiskan tykönä. Siellä oli oikein mukavaa, naurettiin ja pidettiin hauskaa.
Viikko työharjoittelussa oli ja meni ja eilen menin Jaanan kanssa shoppailemaan tähän suuren suureen keskustaan ja sainkin ihanan lävistyksen korvaani, joka sattuu aika kivasti.. Ja sitten näin taas Heidiä ja saimme nauraa Sissille. :D
Mutta palatakseni viime viikonloppuun... :D Se oli todella ihana! Kävin Heidin kanssa kävelemässä ja Sissi tietty mukana. Ja meitä rupesi taas vähän viirottamaan ja "sukellettiin" lehti kasaan! :D Lenkin lopuksi olimme aivan märkiä kun alkoi satamaan. :D Se ei haitannut menoa!
Sitten olin Jaanan ja Reiskan tykönä. Siellä oli oikein mukavaa, naurettiin ja pidettiin hauskaa.
Viikko työharjoittelussa oli ja meni ja eilen menin Jaanan kanssa shoppailemaan tähän suuren suureen keskustaan ja sainkin ihanan lävistyksen korvaani, joka sattuu aika kivasti.. Ja sitten näin taas Heidiä ja saimme nauraa Sissille. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


















