Tämän haasteen tavoitteena on löytää kuukauden aikana jokaisesta viikon päivästä vähintään kaksi positiivista asiaa. Koska minulle on useasti sanottu, että kun en halua/pysty tms näkemään hyviä asioita. Joten tahdon yrittää, vaikka helppoa tämä ei tule olemaan.
Ja siksi suosittelen toisillekin tälläistä haastetta, haastaa oma itsensä. Negatiivisuutta löytyy aina - ainakin oman itseni kohdalla.
1.9
- Oli mukavan lyhyt koulupäivä
- Kotona koirilla oli halipula - jota siis itsellänikin lievästi ilmaistuna.
2.9
- selviytyminen pitkästä koulupäivästä, vaikka olikin epätoivoa sitä kohtaan.
- tieto taloudellisesta tilanteesta, eli hieman helpotusta tähän koulu elämään.
- Sadepäivä, jota on jo odotettu ja hyvä syy jäädä sisälle kuin olla hommissa muualla
- Suuri helpotuksen tunne, että pääsee huomenna "purkamaan" päätäni.
3.9
- Selviytyminen terveystarkastuksesta
- kunnon naurut koulussa.
- Kaikesta vastoinkäymisestä selvisin päivästä hengissä
- Helpottava keskustelu
4.9
- Sai nukkua pitkään
- Koulupäivä lyhyt
- Viikonloppu alkaa
5.9
- Sai nukkua pitkään
- selvisin ukkoskuuroista suht jees koirien avulla
- Mökillä käynti, jossa en siis juuri koskaan vietä enää aikaani..
- Koirat sai juosta itsensä väsyksiin ja Helmi joutui pesun kautta.. :D
6.9
- Selvisin tuskallisesta ruohonleikkuusta, se nurmikko oli ihan liian pitkäksi kasvanut ja tuuhea.. :O
Vaikka en saanutkaan aivan koko pihaa ajettua.
- Käytiin tädin luona, jossa tulee käytyä harvoin
- Hieman vaihtelua
7.9
- Koulupäivä takana, enkä edes onnistunut hajottamaan puhelintani uudelleen (*Kop kop*)
- Aurinko pilkistelee juuri sopivasti
- Ymmärsin oppineeni YHDEN sanan koulussa ja sen tarkoituksen - eikä kouluakaan siis ole kulunut kuin 4vk..
8.9
- Mukavat aamupvm tunnit.
- Ja keksin sentään edes tuon yhdenkin positiivisen jutun..
9.9
- Sain nostetuksi vanhempieni perunat maasta yksin.
- Pystyin vetämään erään ryhmän kaverin kanssa.
- Pystyin "unohtamaan" erään lähipäivän tapahtuman.
10.9
- Sain uudet työkengät jotka tilasin
- Hieno ilma
- Koirat iloisina vastassa kotona
11.9
- Järkyttävästä väsymyksestä huolimatta pystyin olemaan koulussa loppuun asti
- innostus että pääsee laittamaan tallia kuntoon uutta heppaa varten
- koirat pääsevät huomenna mökille, joten minulla on "omaa" aikaa hieman enemmän
12.9
- Tallilla, kunnostamassa uutta heppaa varten, en voi sanoa muutakuin että oon niin älyttömän innoissani tästä hommasta. :D
13.9
- Tallilla tänäänkin kunnostamassa sitä, ja lopputuloksena on se, että nyt vain odotellaan että hepat saapuvat. Paljon oli hommaa mutta ne on tehty.
- Ihana puhdas talli, olisin voinut pistää maate karsinaan ja ottaa torkut kissojen seurana
- Hieno ilma
- Koirat erittäin väsyneitä mökillä olosta ja metsässä juoksusta.
14.9
- Hyvillä mielin kouluun, mukavan vkl;n jälkeen.
15.9
- En muista juurikaan tästä päivästä, mutta hengissä selvittiin.
16.9
- Mukavaa tavata eräs ihminen, ja purkaa hieman..
- Koirat yli iloisia kotiin tullessani.
- Pitkästä aikaa ratsastamassa Nellalla, ja voi vitsit että mä nautin siitä kovasti!
- Istunta treeniä Nellan kanssa ja kohdata omat haasteet tämän kanssa.
17.9
- Tänään saapuu uudet hepat, joita pääsen hoitamaan samaiseen paikkaan jossa oli Apri ja Edi.
- Aamun hankaluuksista huolimatta selvisin kotiin asti, vaikkakin hieman paikat jumissa ratsastuksesta.
18.9
- Rankka koulu viikko takana.
- Menin kuntosalille piiiiitkästä aikaa, ja nyt ois tavoitteena käydä ihan viikoittain. (ainakin toivottavasti)
- Huomenna katsomaan kahta uutta heppaa sinne tallille
19.9
- Sai nukkua pitkään
- Kävin tallilla moikkaamassa heppoja
- Touhuilua tallilla ja leikkimistä lapsen kanssa
20.9
- Sain nukutuksi pitkät yöunet
- rento päivä
- Vanhempien naapurin marja-aroniat poimittu
21.9
- Olin tallilla tekemässä iltatallin, joka oli ihan mukavaa
- seurustelin naapurin rouvan kanssa hetken niitä näitä.
22.9
- Selvisin koulupäivästä, vaikka pitkältä se tuntuikin
- Pakotin itseni pidemmälle lenkille koirien kanssa
23.9
- Ratsastus Nellalla, ja se oli jälleen ihan super mahtavaa! opettelin avotaivutusta yms.
- Nella piristi päivääni erittäin paljon
24.9
- koulussa oltu ja istuttu, mutta opittiin myöskin jotain.
- eräs erittäin ihana, rakas ja tärkeä sukulainen soitti Imatralta
- tyytyväinen että tämä haaste on pian ohi ja olen onnistunut ainakin jotenkuten tässä hommassa
25.9
- Sai nukkua hieman pidempään, josko näitä univelkoja saisi ees vähän pois päin - tai tiedä mistä edes tulleet.
- Saan toivottavasti autoni tänään korjattuna
- Koirien kanssa vapaata oleskelua - jos saisi jotain aikaiseksi niiden kanssa ;)
- Vain elämää- sarja tuli katsottua ja hyvälle mielelle siinä tuli
26.9
- Jälleen sai nukkua pitkään
- Koirat menivät käymään mökillä vanhempieni kanssa
- Sain vain olla
27.9
- Pitkään nukkuminen
- Kuntosalilla kunnon hikitreeni
- Pirteämpi kuin viikolla koulussa.
28.9
- Sain hoidetuksi pari tärkeää koulujuttua
- koulupäivä oli ihan mukava
- lenkki piristi kummasti tuolla tuulessa.
29.9
- Koulupäivä sujui sutjakkaasti
- Olin kuntosalilla pari tuntia kunnon hikitreeniä ja poistattaa hetkeksi kamala jännitys. - onnistui hetkeksi
- Helmi käyttäytyi TODELLA hyvin Veikon kanssa (pieni lapsi)
- väsymys päivän treeneistä, otan tämän positiivisena asiana, sillä jos vaikka saisi nukuttua KUNNON yöunet.
30.9.
- tallilla käynti. Päästäkseni hetkeksi eroon elämästä
-Selvisin tuskallisesta jännittämisestä
tämä haaste oli erittäin haastava ja välillä jopa epätoivon ajatuksia tästä. Mutta tässä se nyt on
30. syyskuuta 2015
5. syyskuuta 2015
Heipparallaa!
Nyt on minulla aika hyvin lähtenyt tuo oma keksimäni haaste käyntiin. Olen jopa muistanut joka päivä kirjoittaakin siihen! Se on jo paljon, koska on miljoona muuta asiaa muistettavana ja koulujutut yms.
Mutta tuon haasteeni voin julkaista vasta ensikuun ensimmäisenä päivänä, koska minun haasteeni on pitkäkestoinen.
Enempää en paljastakaan, ettei tule lipsautettua suusta aivan kaikkea.
Tällä hetkellä mun elämä on yhtä vuoristorataa. Ylös, alas, ylemmäs, alas.... jne. Alkanut jo hieman epäilemään mitäköhän tuosta koulujutusta nyt tulee oikein, tuleeko mitään? Koska ei ymmärrä. Mutta onnekseni meidän luokalla on mukavia ihmisiä. Itselleni se on jo pelkästään haaste, että menen toisten seuraan - se ei ole ollut koskaan helppoa eikä varmaan tulekaan kovin helpoksi tulemaan. Mutta pikkuhiljaa.
Kulunut viikko oli muutenkin aivan täyttä tuskaa.. Joka aamu oli joku juttu joka ei sujunut sitten yhtään. Onnistuin eräs aamu jopa hajottamaan puhelimeni.. No se hyvä puoli siinä oli, että oli pakko ostaa uusi puhelin tilalle. Se on kuitenkin kaikesta harmista huolimatta tosi kätevä vempain. Jos sen vain aina muistaa kantaa mukana - minulla kun ei ole niin väliä jääkö se kotiin kun lähden jonnekin, mutta nyt ollaan opeteltu kantamaan sitä aina mukana. Ai miksikö?
Noh.. Siksi jos ulkona liikkuessa tulee joku hätätilanne ja pitää pystyä soittamaan, tai jos on unohtanut toiseen paikkaan jotain niin ilmoittaa siitä. Minulla kun on nyt tuota avainten, reppujen, puhelinten yms unohtelua ollut ja yleensä olen joutunut lähtemään takaisin hakemaan niitä..
Kun on pitänyt juosta paikkaan A ja seuraavaksi paikkaan B ja sitten C ja D ja E ja lopulta kotiin nukkumaan ja aamulla sama homma.
Ja ajatellut, että mä pystyn elää päiviä ilman kavereita. Tosin se onnistuu juurikin tuolla juoksemisella, mutta toisaalta tuo minun juokseminen johtuu tavallaan siitä kun en halua pysähtyä. Koska aina silloin kaikki ajatukset räjähtää päässä ja mietin välillä aivan liikaa.. Toisaalta talvi kun tulee, niin sitten se on taas minun osaltani sitä että pysyn hyvin hyvin mielelläni sisällä, kuin jäätymässä ulkona! Hrrr... Pelkkä ajatuskin.
Nyt on minulla aika hyvin lähtenyt tuo oma keksimäni haaste käyntiin. Olen jopa muistanut joka päivä kirjoittaakin siihen! Se on jo paljon, koska on miljoona muuta asiaa muistettavana ja koulujutut yms.
Mutta tuon haasteeni voin julkaista vasta ensikuun ensimmäisenä päivänä, koska minun haasteeni on pitkäkestoinen.
Enempää en paljastakaan, ettei tule lipsautettua suusta aivan kaikkea.
Tällä hetkellä mun elämä on yhtä vuoristorataa. Ylös, alas, ylemmäs, alas.... jne. Alkanut jo hieman epäilemään mitäköhän tuosta koulujutusta nyt tulee oikein, tuleeko mitään? Koska ei ymmärrä. Mutta onnekseni meidän luokalla on mukavia ihmisiä. Itselleni se on jo pelkästään haaste, että menen toisten seuraan - se ei ole ollut koskaan helppoa eikä varmaan tulekaan kovin helpoksi tulemaan. Mutta pikkuhiljaa.
Kulunut viikko oli muutenkin aivan täyttä tuskaa.. Joka aamu oli joku juttu joka ei sujunut sitten yhtään. Onnistuin eräs aamu jopa hajottamaan puhelimeni.. No se hyvä puoli siinä oli, että oli pakko ostaa uusi puhelin tilalle. Se on kuitenkin kaikesta harmista huolimatta tosi kätevä vempain. Jos sen vain aina muistaa kantaa mukana - minulla kun ei ole niin väliä jääkö se kotiin kun lähden jonnekin, mutta nyt ollaan opeteltu kantamaan sitä aina mukana. Ai miksikö?
Noh.. Siksi jos ulkona liikkuessa tulee joku hätätilanne ja pitää pystyä soittamaan, tai jos on unohtanut toiseen paikkaan jotain niin ilmoittaa siitä. Minulla kun on nyt tuota avainten, reppujen, puhelinten yms unohtelua ollut ja yleensä olen joutunut lähtemään takaisin hakemaan niitä..
Kun on pitänyt juosta paikkaan A ja seuraavaksi paikkaan B ja sitten C ja D ja E ja lopulta kotiin nukkumaan ja aamulla sama homma.
Ja ajatellut, että mä pystyn elää päiviä ilman kavereita. Tosin se onnistuu juurikin tuolla juoksemisella, mutta toisaalta tuo minun juokseminen johtuu tavallaan siitä kun en halua pysähtyä. Koska aina silloin kaikki ajatukset räjähtää päässä ja mietin välillä aivan liikaa.. Toisaalta talvi kun tulee, niin sitten se on taas minun osaltani sitä että pysyn hyvin hyvin mielelläni sisällä, kuin jäätymässä ulkona! Hrrr... Pelkkä ajatuskin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)