Miksi minä olen tälläinen?
Miksi tuo on aina vain iloinen ja nauraa?
Miksi hänen vanhemmat ovat parempia kuin omani?
Miksi tuo näyttää kamalan oudolta?
Olen tässä pohtinut taas aivan kaikkea. Sitä, kuinka vaikeaa ihmisten on hyväksyä se tosiasia, että me kaikki - Sinä, minä- ollaan niin erinlaisia. Toinen käyttäytyy ihan eritavalla kuin minä, tai toinen on ihan outo, koska puhuu hitaammin kuin toiset.
Oletteko koskaan miettineet, mitä toiset ajattelevat sinusta? Sillä sinäkin olet aivan erinlainen kuin minä. Ja voin onnekseni sanoa, että niin on hyvä - pääni sekoaisi jo alle 5 minuutissa. Erilaisuus on hyväksi, haluaisitko että koko maailma olisi aivan samanlaisia kuin sinä itse? Joka kuvittelee, että itse on maailman parhain eikä kukaan, ei kukaan voi olla sinua parempi. Eikä kukaan saisi poiketa "normaaleista".
Katso peiliin, koska voin sanoa ettet sinäkään ole sen kauniimpi kuin muut, tai parempi kuin kaikki muut maailman ihmiset. Pohdi sitä oikeasti peiliin katsoessasi ja yritä ajatella että olisitkin joku muu, joku joka ajattelee miltä sinä näytät tai mitä olet. Se ei ole helppoa, mutta onko kaiken aina oltava helppoa?
Sen jälkeen voit miettiä sitä, että miten ensikerran ajattelet tai toimit kun tapaat jonkin aivan erilaisen. Koska jos haluat olla ns. täydellinen (vaikka sellaisia ihmisiä ei oikeasti ole edes olemassakaan) niin sinun pitää ymmärtää se aidosti - suoraan sydämestäsi, että kaikki ovat erinlaisia, sillä ketään ei kestäisi toisia jos olisi samanlainen.
Oletko ihminen joka tykkää päästellä kaikenmaailman sammakoita suustasi, vaikka tietäisit että se satuttaisi toista?
Silloinkin voin sanoa, että katso peiliin.
Mitä tekisin jos joku vaikeasti vammainen ihminen tarvitsisi kipeästi apua jossakin asiassa? Kävelisitkö vain ohi ja sulkien tilanteen silmistäsi pois, ajattelisitko että kyllä se pärjää tuosta. Vai menisitkö puhumaan hänestä kaikille pahaa tai menisit sille vammaiselle ihmiselle sanomaan jotakin ilkeää, pelkästään sen takia jos hänellä sattuu olemaan erinnäköiset ruumiinosat tai muuten vain vammainen.
Vai oletko sittenkin ihminen joka osoittaa myötätuntoa ja nielee oman ylpeytensä ja menee auttamaan tätä tai vaikka vain puhumaan hänen kanssaan mukavia?
Katsotaan asiaa toisesta näkökulmasta..
Haluaisitko sinä, jos olisit itse vammainen että joku tulisi auttamaan silloin kun oikeasti tarvitsee apua tai jos haluat jutella jonkun kanssa?
Niin, minusta se olisi ainakin todella mahtavaa jos joku uhraisi edes sen pariminuuttia auttaakseen toista, joka ei pysty samoihin asioihin.
Itselläni on kokemus - vaikkakaan itse en ole ollut vammainen, mutta voin kertoa siitä.
Ala-asteella minulla ei ollut paljoakaan kavereita, joten aloin viettämään erityisluokkalaisten kanssa aikani välitunneilla. He olivat ehkä hitaasti oppivia tai vammaisia, mutta arvatkaa mitä? Minua se ei haitannut, päin vastoin. Minulle tuli aina paha mieli kun heitä kiusattiin vain sen takia, että ovat erinlaisia. Joten puolustin heitä kun heitä kiusattiin, silläkin seurauksella että minä sain tuntea sen omassa nahassani.. Minua alettiin kiusaamaan, mutta minulle se oli aivan sama mitä minulle tehtiin, mutta heitä ei saanut kiusata. Enkä kadu sitä vieläkään.
Samalla tavalla kun olen auttanut parasta ystävääni kun häntä on kiusattu, mutta sekään ei ole haitannut jos he ovatkin alkaneet kiusata minua. Sillä minähän olin jo tottunut koko peruskouluaikana siihen että minua kiusattiin.
Miltä sinusta tuntuisi, jos saisit jonkinlaisen kohtauksen ollessasi kaukana kotoa ulkona ja sen seurauksena menisit tajuttomaksi ja makaisit vain maassa. Ohi kulkisi monia ihmisiä, eikä kukaan pysähtyisi katsomaan mitä on tapahtunut. Makaisit monta tuntia kylmässä maassa yksin ja tajuttomana. Saattaisit olla siinä parikin tuntia, kunnes joku uskaltaisi tulla auttamaan sinua.
Tai jos joku iäkkäämpi ihminen kaatuisi pyörällään ja näet sen, mutta laitat taas jotkin "silmälaput" silmille ja esittäisi ettet ole nähnyt mitään. Vaikka iäkäs ihminen makaa maassa ja pyörä on hänen päällään eikä hän pääsisi ylös.
Minusta, me ihmiset ollaan niin älyttömän idiootteja, että ei voida auttaa vaikka näkee jonkun joka tarvitsee kipeästi apua. Nykypäivän ihmiset katsovat vain omaa napaansa ja sulkee kaiken muun ulkopuolelle. Jo lapsillekin opetetaan sama tapa - he leikkivät upouusilla älypuhelimilla jatkuvaa syöttöä tai istuvat vain kotona eikä lähde ulos leikkimään.
Onko se myöskin oikein että jo ekaluokkalaiset tytöt meikkaavat ja kulkevat ihan pienissä mekoissa.
Minusta se ei ole oikein, lapsen täytyy saada leikkiä ja olla sellainen kuin on, mutta maailma on mitä julmin paikka elää. Toiset saavat kärsiä paljon enemmän kuin ne jotka vain ajattelevat omaa parastaan. Itserakas täytyy tietenkin olla välillä, mutta rajat kaikkeen.
Mieti mitä tekisit. Haluatko että koko maailma vain pahenee? Asia on meidän jokaisen ihmisen päätettävissä. Kaikki lähtee sinusta itsestäsi.
28. maaliskuuta 2015
22. maaliskuuta 2015
UKK
Tässä postauksessa mun on takoituksena vähän kartoittaa näitä usein kysyttyjä kysymyksiä.
Jotta jos joku minut näkee jossain liikkumassa, niin minulta ei toivottavasti tultaisi kysymään enään näitä kysymyksiä, koska olen saanut niitä aivan tarpeeksi.
1. Miten koirasi näyttävät noin puhtailta? Pesetkö niitä usein?
Vastaus on, että en todellakaan pese koiriani tyyliin jokainen viikko - ehen. Se ei tekisi ensinnäkään koiran nahalle kovin hyvää jos sitä jatkuvasti lutraisi veden ja saippuan kanssa. Pesen vain ja ainoastaan silloin kun on aivan pakko; kun koira haisee pahalta tai jos se on tosi likainen niin silloin.
Ja se miksi koirani näyttävät suhteellisen puhtailta, vaikka suurimmaksi osaksi ne ovatkin valkoisia. Yksinkertaisesti ne putsaavat itse turkkiansa, ja kuivuttuaan se kaikki hiekka yms. varisee pois. Ne hiekan muruset ei siis jää koiran nahkaan tai turkkiin. Kun nämä ovat sellaisia touhotoopeja, että vauhtia löytyy niin kyllä ne hiekatkin siinä samalla varisee.
2. Miksi käytät koirilla kuonopantaa? Estääkö se koiraa haukkumasta tai syömästä maasta mitään?
Käytän siksi Helmillä, ja joskus Sissilläkin kuonopantaa sen vuoksi, kun ne vetävät kovasti. Tiedän, että koirani ovat pieniä 7-8kg ja ne ei vedä niin hurjasti kuin esim. Saksanpaimenkoira. Mutta en halua siltikään, että koirani vetävät. Etenkin jos joskus isosiskoni lapset haluavat taluttaa koiriani niin silloin on todella tärkeää etteivät ne vedä, koska he ovat vielä tosi pieniä. Lisäksi kun joudun jännittämään hartoista asti kättäni kun nämä vetävät niin minulle tulee voimakas päänsärky.
Ja EI, ei todellakaan kuonopanta estä koiraa haukkumasta tai syömästä maasta mitään. Se on lähinnä vain sen takia jos koira vetää, jolloin sen pää kääntyy väkisinkin taluttajaan kohden ja kuonossa tuntuu taatusti epämukavalta kun on kova paine siinä kokoajan. Ja tälläisellä talutus menetälmällä yritän opettaa tuolle keskenkasvuiselle kauhukakralle (Helmi) että ei saa vetää - sen huomaa aina välillä kun ottaa käyttöön hetkeksi pannan.
3. Miksi et pysty keskustelemaan aivan rennosti jos vieras ihminen tulee kysymään jotakin?
Vastaus on lyhyesti ja tyimekkäästi se, että saan helposti paniikkikohtauksen päälle, kun en ole kovin sosiaalista tyyppiä, että puhuisin aina ja kovaan ääneen.. Ei, mun täytyy saada siihen aikaa.
4. puhutko usein itsestäsi?
Haha, minä? En todellakaan, se että mainitsen joskus Heidi nimen.. Se ei tarkoita minua, vaan minun ystävääni.
Jotta jos joku minut näkee jossain liikkumassa, niin minulta ei toivottavasti tultaisi kysymään enään näitä kysymyksiä, koska olen saanut niitä aivan tarpeeksi.
1. Miten koirasi näyttävät noin puhtailta? Pesetkö niitä usein?
Vastaus on, että en todellakaan pese koiriani tyyliin jokainen viikko - ehen. Se ei tekisi ensinnäkään koiran nahalle kovin hyvää jos sitä jatkuvasti lutraisi veden ja saippuan kanssa. Pesen vain ja ainoastaan silloin kun on aivan pakko; kun koira haisee pahalta tai jos se on tosi likainen niin silloin.
Ja se miksi koirani näyttävät suhteellisen puhtailta, vaikka suurimmaksi osaksi ne ovatkin valkoisia. Yksinkertaisesti ne putsaavat itse turkkiansa, ja kuivuttuaan se kaikki hiekka yms. varisee pois. Ne hiekan muruset ei siis jää koiran nahkaan tai turkkiin. Kun nämä ovat sellaisia touhotoopeja, että vauhtia löytyy niin kyllä ne hiekatkin siinä samalla varisee.
| Helmi |
| Sissi |
2. Miksi käytät koirilla kuonopantaa? Estääkö se koiraa haukkumasta tai syömästä maasta mitään?
Käytän siksi Helmillä, ja joskus Sissilläkin kuonopantaa sen vuoksi, kun ne vetävät kovasti. Tiedän, että koirani ovat pieniä 7-8kg ja ne ei vedä niin hurjasti kuin esim. Saksanpaimenkoira. Mutta en halua siltikään, että koirani vetävät. Etenkin jos joskus isosiskoni lapset haluavat taluttaa koiriani niin silloin on todella tärkeää etteivät ne vedä, koska he ovat vielä tosi pieniä. Lisäksi kun joudun jännittämään hartoista asti kättäni kun nämä vetävät niin minulle tulee voimakas päänsärky.
Ja EI, ei todellakaan kuonopanta estä koiraa haukkumasta tai syömästä maasta mitään. Se on lähinnä vain sen takia jos koira vetää, jolloin sen pää kääntyy väkisinkin taluttajaan kohden ja kuonossa tuntuu taatusti epämukavalta kun on kova paine siinä kokoajan. Ja tälläisellä talutus menetälmällä yritän opettaa tuolle keskenkasvuiselle kauhukakralle (Helmi) että ei saa vetää - sen huomaa aina välillä kun ottaa käyttöön hetkeksi pannan.
3. Miksi et pysty keskustelemaan aivan rennosti jos vieras ihminen tulee kysymään jotakin?
Vastaus on lyhyesti ja tyimekkäästi se, että saan helposti paniikkikohtauksen päälle, kun en ole kovin sosiaalista tyyppiä, että puhuisin aina ja kovaan ääneen.. Ei, mun täytyy saada siihen aikaa.
4. puhutko usein itsestäsi?
Haha, minä? En todellakaan, se että mainitsen joskus Heidi nimen.. Se ei tarkoita minua, vaan minun ystävääni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)