Kuten moni riparilainen ja jopa lapset pitävät isosia hyvin usein niinä coolimpina ihmisinä, mutta sitä se ei välttämättä ole lainkaan esim rippileirillä. Ja usein kuvitellaan, että isosena työskentely on ihan helppoa, että ei tarvitse kuin tehdä muutamat leikit päivään ja hieman katsoa leiriläisten perään.
Mutta voin kertoa ettei se ole ihan paikkaansa pitävä. Nimittäin isosen tehtäviin kuuluu monenlaista; kivaa ja vähän vähemmän kivaa pakollista tekemistä. Mm. Isosenkin tarvitsee siivota ja pitää sitä sovittua kuria mikä on opetettu isoiskoulutuksessa. Riparilaisethan ei siitä pidä yhtään!
Isosten tarvitsee kestää paljon kaikkea mitä nuoret tekee tai sanoo. Se käy hieman raskaaksi, vaikka isonen olisikin terve. Nimittäin leiriläiset voi heittää kaiken maailman syytöksi meidän niskaan ja meidän täytyy vain ottaa se vastaan eikä ruveta käyttäytymään samalla tavalla. Ja lisäksi leiriläiset hyvin usein keksii jotakin heidän mielestään erittäin hauskaa ja jännittävää jekkua isosille sekä vetäjille. Ja joskus ne on jopa hieman vaarallisiakin.
Mutta kaikesta huolimatta isosen tehtävä on mielestäni mukavaa. Sillä joutuuhan itsekin sopeutumaan siihen, että ollaan viikko leirillä tuntemattomien ihmisien kanssa ja vetää leikkejä heille sekä Raamattu piirejä. Ei se ihan jokaisellekaan ihmiselle sovi. Lisäksi joutuu itse työstämään itseään, että käyttää hyvää puhetyyliä ja käytöstavat ovat hyvät. Eli siis isonen ei saa kirjoilla tai käyttää voima keinoja hillitäkseen leiriläisiä. Me olemme niitä "mallinukkeja" jotka näyttävät esimerkkiä...
Tässä leiristä muutamia kuvia
| Minä innokkaana tekemässä taulukkoa |
| Leiriläisten taideteoksia. :) |
| Mielestäni hauska puu! :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidättehän huolta, että kommenttikenttä ei täyty herjaavista ja loukkaavista sanoista. Palautetta saa antaa, mutta asiallisesti.