Tässä tuleekin tarina, jonka itse olen keksinyt ja jonka olen itse myös piirtänyt ja värittänyt.. En ota vastaan mitään negatiivista, sillä tämä oli vain minun yksi järjettömistä ahaa-ideoista.
Dark Angel Horse or Fire Horse
Aivan ensi alkuun selostusta rodustani..
En ole aivan mikä tahansa eläin! (Älä siis kuvittelekaan niin!)
Minussa on monta eri rotua, kuten esimerkiksi: Hevosta, vuohta, sonnia, yksisarvista sekä lohikäärmettä. Ei, en ole paha, vaikka saatankin näyttää pelottavalta - pikemminkin olen pelastaja!
Ulkonäöllisesti näytän todella paljon hevoselta ja yksisarviselta. Mutta kuitenkin korvieni alapuolella on todella terävät sarvet, joita käytän tarpeen vaatiessa. Mutta sarveni eivät ole myöskään ihan mitkä tahansa, terävyyden lisäksi niissä on erittäin paljon taikaa ja hallitsen sitä taikaa ajatuksillani.
Minun harjas-, häntä-, leuka-, poski-, ja rinnuksilla olevat pidemmät ja tuuheammat "jouhet" ovat todella kuumat, sillä..
Noh.. Ne on tulta! Usko pois vain, polttaa taatusti sitä joka koskee - paitsi sitä erästä tyyppiä, mutta se selviää aikanaan, malta mielesi.
Olen Ori, jonka luonteesta löytyy tarvittaessa sonnin tulisuutta, mutta yleisesti ottaen olen ihan kiltti - kunhan vain osaa olla kunnolla seurassani. Ikäväkseni minun on kerrottava, että nuo minun haavat on tulleet taisteluista.. Mutta niistä lisää aivan pian alkavasta kertomuksesta.
Dark Angel:in lauma laidunsivat rauhaisassa kolkassa nimeltään Húringon. Se ei ollut aivan normaali laidunmaa, vaan siellä kasvava heinä oli tulta. Dark Angel eli tutuimmille vain Dark oli lauman johtaja orii. Lauma ei ollut mikään kovinkaan suuri, sillä tämä rotu oli hyvin harvinainen. Laumaan kuului Darkin lisäksi viisi tammaa, joista yksi oli tämän oriin emä - nimeltään Fire Soul.
Ihmiset löysivät tämän hevosen sattumalta tutkiskellessaan ihmeellistä Húringon paikkaa. He seurailivat oriin elämää pari kuukautta ja pian he jo rakensivat aitauksen johon he vangitsivat Darkin. Kovalla vaivalla he yrittivät kesyttää oria ja saada siitä hevonen jota esitellä erilaisissa näytöksissä, mutta he eivät tienneet että tämä hevonen oli villi täysin eikä antautunut ihmisten komennettavaksi.
Eräs intiaani Agbegbe eksyi kaupunkilaisten leiriin, jossa Dark taisteli henkeen ja vereen omasta hengestään, tämä oli päättänyt että sen on päästävä pian omaan laumaansa, sillä se tarvitsi tämän apua. Ori vaistosi niiden olevan pahassa vaarassa ja tämä riehaantui tyystin ihmeellisen kestävässä aitauksesta, jota potkimalla ei saanut nurin.
Agbegbe päätti auttaa tuota oria, sillä se oli todella upean ja viisaan näköinen joka ei kuulunut ihmisille, vaan se kuului Húringoon - sinne missä se oli saanut alkunsakin.
Tämä inkkari onnistui saamaan aitauksen auki ja siinä silmän räpäyksessä Dark oli jo juossut metsän siimekseen tuli vana vain jäljessään. Ori juoksi ja juoksi kauas, kunnes tämä kuuli kuinka tuo hänet pelastanut inkkari huusi tuskaa kun tätä siveltiin ruoskalla. Darkissa nousi niin suuri sonnin raivo ja tämä kääntyi takajalkojensa varassa ympäri ja lähti juoksemaan niin nopeaan kuin vain pystyi takaisin ihmisiä kohti.
Leirissä tämä oli jo niin raivoissaan, että tämän sarvet ja kaikki vuohiset olivan sinisellä liekillä jotka yrittivät polttaa nuo julmat ihmiset. Pian Agbegbe huusi jotain omalla kielellään ja lähti juoksemaan karkuun, mutta nuo kaupunkilaiset huomasivat sen ja lähtivät juoksemaan perään. Dark nosti matkaavoittavan laukan ja juoksi inkkarin luo, otti varovasti tämän housuntakamuksesta kiinni ja nosti selkäänsä. Näin he lähtivät yhdessä kohti Darkin omaa laumaa joka oli piiritetty erilaisin tykein tarkoituksena saada ne liikkeelle kohti aidattua aluetta. Mutta Dark ja Agbegbe ehtivät apuun ja tuhosivat yhdessä nuo kaupunkilaisten aseistukset ja johtivat lauman pois vihollisten kynsistä.
Muutaman päivän kuluttua kun lauma käyskenteli hiljakseen eteenpäin nämä törmäsivät inkkarien asutukseen, jonne Dark laski uuden ystävänsä Agbegben. Inkkari oli todella kiitollinen oriille ja halasi tätä. Dark laumoineen kääntyi lähteäkseen, mutta syvällä sisimmässään ori ei halunnut lähteä ystäväsä luota. Niinpä Dark tammoineen jäivät inkkarien lähettyville, jota Dark suojeli aina kun vaistosi jonkin olevan vinossa. Ketään muu kaksijalkaisista ei saanut ikinä koskea Darkiin eikä oppia tuntemaan sitä kuten Agbegbe.
Muutaman vuoden päästä Dark katosi vuorille pitkäksi aikaa, mutta jätti oman ori varsansa laumansa kanssa leirin lähettyville. Varsasta kasvoi komea ja yhtä tulinen kuin isänsä ja josta tuli inkkarien sotaratsu. Kolmen kuukauden kuluttua Dark palasi leiriin,mutta oli saanut haavoja kehoonsa. Niitä hoidettiin ja pian niistä jäi enää arvet muistuttamaan sitä kuinka vahva Dark oli taistellessaan itseään kolmekertaa isomman karhun kanssa.