23. heinäkuuta 2013

Ikaalinen

Eilen iltapäivällä meidän nokka siis suuntasi kohti Ikaalista! Pysähtelimme välillä, jotta Sissi pääsisi pissalle.. Ja tokihan mekin välillä käytiin kahvilla.

Sissi raukka vain pelkää kamalan paljon asuntoauton räminää ja kolketta, mutta paikoilla ollessa se viihtyy täällä oikein mainiosti! Yökin meni hyvin, vaikka tuntui kokoajan että me oltaisiin jollakin merellä, kun auto heilui. Älkää kuvitelko mitään pervoa, vaan täällä on ihan JÄRKYTTÄVÄ tuuli! Mutta nähtiinpä sukulaisia. Pian auto starttaa ja suuntana on Joensuu ja sieltä sitten lähdetään vielä tänään ajamaan Imatralle! VIHDOIN! Imatra on niin kaunis paikka ja siellä on yksi TOSI ihana sukulainen..

Mutta tässä tämän alkumatkan kuvia. :)

Sissin kaveri! Tosin tämä ei välittänyt hänestä.. :D





Nämä kuvat on otettu asuntoauton ikkunasta liikkuessa..












18. heinäkuuta 2013

Omanduses on loomad! // Vastuunottoa eläimistä!!!

Olen kuullut ja lukenut yhtäsun toista koskien eläinten hyvinvointiin. Minä - joka rakastan omia lemmikkejäni todella paljon - haluan HIEMAN valistusta eläimistä! Eläimilläkin on sielu, johon SATTUU kun typerät ihmiset tekee virheitä!

Olen mm. kuullut ja nähnyt, että jotkut käyttävät sanomalehteä häkin pohjalla, jossa asustaa kani. Ei siinä olisi sinänsä mitään pahaa, MUTTA kanin häkissä (eikä mielellään muidenkaan häkkieläinten) ei saa olla sanomalehteä! Se on vaarallista sen eläimen hengelle, jos tämä sattuu esimerkiksi vaikkapa syömään sitä, edes jostakin nurkasta, jossa on mustetta.
Tässä hieman tarkempaa tietoa Suomen Kaniyhdistys ry:n sivuilta:
"Häkkiin tarvikkeiksi kani tarvitsee ruokakupin ja 
vesipullon tai -kupin. Häkissä pitää aina olla myös 
heinää, voit laittaa sen pesäkoppiin tai muuten 
häkkiin tai häkin ulkopuolelle ripustettavaan 
heinäverkkoon. Myös suola- ja kalkkikivet on hyvä 
pitää häkissä. Kuivikkeiksi kanille sopii parhaiten 
kutterinpuru, mutta sisäkanilla voi pitää häkin 
pohjalla vaikka maton palasta ja laittaa erilliseen 
vessalaatikkoon purua ja heinää. Älä käytä alusina 
sanomalehteä, sillä painomuste on myrkyllistä 
kanille."

Suomen Kaniyhdistyksen sivuilta löytyy KAIKKI tarvittavat tiedot kanin hoitoon. Mutta jos hyviä ohjeita ei noudateta, syy on pelkästään sinun itsesi jos sinun häkkieläimesi saa jonkun myrkytyksen ja pahimmassa tapauksessa kuolee. Mutta silloin, on minulle AIVAN TURHA  valittamaan, siitä saat syyttää vain ja ainoastaan itseäsi. Et voi syyttää jotakin perheen jäsentäsi tai kaveriasi yms. Jos sen teet, niin silloin on sinun hyvä aika kävellä peilin eteen (mielellään kokovartalo peili) ja katsoa itteesi ja sitä suoraansanottuna tyhmyyttä, että antaa lemmikin "kodin" olla vaarallinen.

Lisäksi, vaikka marsulla, kanilla, yms onkin ulkohäkki, ja jätät ne ulos ja itse lähdet pois kotoa, eikä kukaan muu pidä silmällä niitä, niin silloinkin voin vain sanoa, että se on typeryyttä! Kyllä kani reittinsä löytää, sitä ei välttämättä heti ihminen löydä, mutta kani menee siitä mistä pää vain menee! Ärsyttää, kun kuulenkin tuollaista.
Minulla itselläni on kolme häkkiä ulkona omille kaneilleni, mutta en minä ole niin tyhmä, että jättäisin ne yksikseen ulos. Oppisin sen yhdelläkertaa, kun jätin Helinän, joka oli silloin vielä pikkuinen yksin hetkeksi häkkiin. Ja tuo hetki tarkoittaa sitä, että minun piti hakea sisältä tälle vesipullo. Mutta sitten koin kauhunhetkiä, kun Helinä ei ollutkaan häkissään! Etsin kaikkialta ja pelkäsin jo pahintakin, kun juoksin autotiellä katsomassa joko se oli jäänyt auton alle. Mutta onneksi, se oli juossut vain meidän puuhuoneen alle. Mutta se yksi ainoa kerta opetti sen minulle, että älä jätä MITÄÄN lemmikkiä YKSIN ulos! Korostan; MITÄÄN lemmikkiä yksin ulos edes hetkeksikään. Oli se sitten kissa, marsu tai kani yms. Kyllä ne löytää tiensä vapauteen. Ja sitten omistajaa ehkä harmittaa, että nyt on rakas lemmikki lähtenyt tutkimaan vaarallista maailmaa. Mutta jotkin omistajat tuskin edes vähät välittää moisesta! Mutta minun mielestäni sellaiset ihmiset ei ota minkäänlaista vastuuta lemmikeistään, joten miksi edes ostaa silloin lemmikkiä. - Okei, joo.. Onhan se hienoa kun saa pröystäillä kaverille; "Hei, arvaa mitä!? Mulla on KANI!" Mut onko se sitten enää hienoa, kun tajuaa, että se pieni viaton eläinraasu tarvitsee myös hoitoa.
Sitä että esim. häkki siivotaan vähintään kerran viikossa (kaksikertaakaan ei ole pahitteeksi) ja kesäisin vähän useammin, ettei kärpäset yms valloita koko tilaa, jossa eläin on.
Ja eläimiltä tarvitsee leikata kynnet säännöllisin ajoin, sekä tarkistaa sen hampaat, että tarviiko esim. kanilta tai marsulta leikata hampaita (koska sen pystyy kuka tahansa omistaja tekemään).
Ja viimeisenä, mutta ei myöskään vähäisempänä, se tarvitsee omistajansa hellyyttä, RAKKAUTTA, ja ajan kuluttua luottamuksen!

Voin kertoa, vaikka tuosta minun Eetu kanistani tarinantyngän, joka on täysin totta!

Sain Eetun pitkän kinumisen jälkeen vanhemmiltani. Sillä sen entinen omistaja tahtoi antaa kaninsa pois. Noh. minä hain sen ja toin sen kotiin.
Parinpäivän kuluttua siitä kun hain sen aloin tutkimaan tätä poikaa tarkemmin. Huomasin, että se tarvitsi lihaa luidensa ympärille ja nestettä. Lisäksi Eetu raukka ei ollut saanut juoksennella vapaana, joten kun se minun luonani pääsi juoksemaan tämä hyppi ilohyppyjä ja juoksi vaikka kuinka kauan - välillä toki juomassa täytyi käydä, mutta sitten meno jatkui jälleen.
Kun poika oli saanut vähän lihasta ympärilleen, kävimme näyttelyissä jossa Eetu valloitti ihanalla luonteellaan ja katseellaan tuomarit. Tuomarit ihastelivat, kun Eetu nuolee tuomarin kättä ja on niin helppo käsitellä. Palkinnoksihan sieltä tuli mukaan pokaali!
Mutta sitten tulikin pian ulkoloisia ja Eetun hengitys kävi raskaammaksi.. 
Kävin monta kertaa sen kanssa eläinlääkärissä tutkittavana. Hieman nestettä keuhkoissa, mutta kun se joka kerta sai lääkekuurin sen olo koheni hetkeksi. Mutta silloin tajusin jo, että Eetu vanhenee ja se ikä tuo uusia ongelmia.
Mutta mä näin niin paljon vaivaa Eetun eteen, että mä yritin ja yritän vieläkin tehdä kaikkeni, jotta sillä olisi hyvä olla.
Olen ollut läsnä, kun se on kipeiten minua tarvinnut ( vaikka välillä se on ollut hankalaa, koska opiskelen kokemäellä), ja olen antanut hellyyttä, rakkautta ja korjannut kaikki ne puutteet mitä sen elämässä on ollut. Kaikkea en tässä kerro Eetun menneisyydestä, koska se ei ansaitse sitä, että joku idiootti levittäisi perättömiä juttuja siitä pisin kyliä.
Jo yhden kuukauden aikana ansaitsin Eetun luottamuksen. Se tulee aina minun tyköni iloisesti loikkien ja kun nostan sen syliini tämä alkaa nuolla minun naamaani. Ja ulkona se saa juosta vapaana meidän omakotitalon pihalla, jonka jälkeen se pääsee touhuamaan omiaan tuohon ulko häkkiin.

Se, jos sulla on niin paljon tärkeempää viettää aikaa kavereidesi kanssa, kuin huolehtia edes pienen hetken verran, että lemmikilläsi on hyvä olla, niin voin sanoa, että minä suosittelen suuresti, että antaisit lemmikkisi pois, koska ne ansaitsee NIIN PALJON enemmän. Se mitä teet lemmikkisi eteen, se näkyy siinä miten lemmikkisi kohtelee sinua! (minulla esim. Eetu on onnellinen nyt kun se on saanut kaiken sen mitä se on tarvinnut. Ja mistäkö tiedän, että se on onnellinen?! No siitä tietenkin, kun se heittäytyy kokonaan kyljelleen ja vain löhöilee tyytyväisenä!)
Minua suoraansanottuna säälittää niiden viattomien eläimien puolesta, jolla ei ole hyvä olla. Joten mieti ensin mitä ITSE pystyt eläimelle antamaan, ennenkuin edes päätät ostaa lemmikkiä!


Ja sitten asiasta vähän toiseen.. Sekin on niin väärin, että joku täysi-ikäinen ihminen menee ostamaan REILUSTI alle 18v. alkoholia! Minun tekisi NIIN mieli antaa sellaiset ilmi poliisille. Koska olen virkavallan ja lain puolella siinä asiassa, että ala-ikäisille ei alkoa osteta - EIKÄ tupakkaa.


Ja nyt sitten vielä tähän päivään, mitä olen saanut tehdä. Sekin liittyen Eetuun ja ylipäätään lemmikkeihini.

Huomasin eilen, että Eetu aristeli etu käpäläänsä ja kun aloin leikkaamaan kaikkien lemmikkieni kynsiä, huomasin, että Eetulla oli kynsi taittunut sen käpälän alle. Se kynsi oli ihan sininen ja varvas turvoksissa. Ja kuivunutta verta kynnen ympärillä. No, mutta eilen en voinut asialle tehdä mitään, joten tänään minä sitten menin Eetun kanssa eläinlääkäriin.
Aluksi ell. vain tutki ja paineskeli sen käpälää ja poistui ovesta hetkeksi. Takaisin tullessaan tällä oli piikki mukanaan. Ja kertoi, että hän rauhoittaa (nukuttaa) Eetun ja sitten se menee sinne toiselle puolelle, minne asiakkaat ei saa mennä. Minulle sanottiin että tässä voi mennä hetken aikaa, joten tulin hetkeksi kotiin..

Kun hain Eetun sieltä, niin minun teki niin pahaa kun näin miten se minun pieni valkoinen nyyttini tärisee hoitajan kädessä kylmästä ja katse oli ihan utuinen nukutuksesta johtuen. Pian haettuani autosta pyyhkeen hoitaja meni hoitohuoneeseen käärimään huolella tuota minun pikkuista ja viatonta Eetuani, jotta se ei paleltuisi. Kotiin päästyä, minun piti käydä vähän väliä tarkistamassa, että hengittääkö tämä. Illan aikana se jo virkistyi ja meni syömään salaattia - tämän suurta herkkua. Ja sitten kävin hakemassa apteekista lääkärin määräämän lääkkeen ja annoin sen Eetulle.
Nyt tuolla se häkissään astelee varovasti jalka pakattuna siteeseen ja vanuun, sillä se kynsi leikattiin pois kokonaan..
Vaikka tiedän, että tuo valkoinen ja ihana nyyttini on jo vanha, niin silti toivon, että se saisi elää vielä vuoden tai kaksikin.. Koska Eetu on lohduttanut minua usein, ja hälle minä usein kerron ihan kaiken, vaikka eihän se osaa vastata. Mutta Eetu on MAAILMAN PARAS lohduttaja! Tietäisitte, jos teillä olisi niin vahva luottamus suhde kuin minulla ja Eetulla on..

13. heinäkuuta 2013

Leirit ohi tältä kesältä!

Kesälomaa on kulunut, mutta en ole juurikaan kerennyt postailemaan teille. Mutta toisaalta.. En ole edes istuskellut juurikaan tietokoneen ääressä. Tämänkin viikon olin leireilemässä. Pienten ja vähän isompien lapsien leirillä. Hauskaahan siellä oli..
Katsotaan nyt sitten jos syksyllä pääsen leireille mukaan! Lapset toivoivat sitä kovastikin! <3
Mitä minulta jäi mieleen kuluneesta viikosta?
 - Heidin enkeli ja pirut (oman ryhmäni nimi), kuume, leirikaste, melu, askartelu yms. Mut kokemusta se tuo lisää, joka ei ole koskaan pahitteeksi!

Mutta ei leiristä sen enempää! Olen käynyt Sissin kanssa uimassakin muutamaan kertaan ja ensiviikon jälkeen me lähdemmekin reissuun. Mutta siitä tulee kuvia yms muuta kivaa.
Huomenna alan repimään tapettia, koska mun huoneen ilme uudistuu tyystin! <3 I love it!



























5. heinäkuuta 2013

jotakin jännää tai vähän vähemmän jännää

Pyydän anteeksi, pienehköä postailu taukoa, mutta minun sairauteni ottaa minusta välillä vallan tyystin! Kun kokoajan tulee paljon kaikkia vastoinkäymisiä ja suru-uutisia ja pelkotiloja isäni puolesta. Toki, onhan minulla aivan ihania hetkiäkin!
Mm. Jaanan ja Reiskan seurassa, Annan, ja Heidin, sekä tietty omien lemmikkieni kanssa.
Joskus kaipuu iskee voimakkaasti. Olen tajunnut, että mitä kaikkea olen menettänyt..
Olen menettänyt monta ihanaa kaveria, joka harmittaa minua aikalailla. Mutta onhan mulle tullut uusiakin tuttavuuksia elämääni muutaman vuoden sisällä.
Minua harmittaa minun ja erään Outin välinen "riita", joka taitaa olla minun syyni, mutta toisaalta..

Minulla on erittäin suuri kaipuu ratsastukseen! Rakastan hevosia ylikaiken. Ne on vaan niin sanoinkuvaamattoman kauniita ja ihania.. Mutta en ole päässyt PIIIITKÄÄN aikaan ratsastamaan.. Kun meni Rinkelin omistajan kanssa sukset ristiin.. Mutta ei siitä sen enempää.

Myntton! Ikävä! <3

Sekä minun entistä harrastustani on ikävä. Kuoroa. Mutta niin se vain menee, että lapsikuorossa saa laulaa lapset - eikä tälläiset pikku aikuiset. Kuorossa oli ihanaa - siellä unohtui kaikki ylimääräinen, sai nähdä maailmaa ja opetella lauluja Eestin kielellä. Se kaikki oli vaan niin aitoa ja ihanaa! Lisäksi löysin uskoni siemenen kuorossa, josta se toivottavasti  vielä vahvistuu! En valista nyt tässä mitenkään Jumalaa ja sen suunnatonta avoimuutta, sillä jotkut teistä ei välttämättä pidä siitä.



Mutta nyt iloisempiin aiheisiin!

Olen tässä nyt viettänyt aikaani Heidin kanssa ja käytiin mm. uimassa ja Sissi oli tietysti mukana! Se oli hauskaa - etenkin se kun koira hyppäsi mukamas heinikkoon, mutta todellisuudessa se oli oja jossa oli vettä! Tuloksena - sieltä tuli kurainen koira! Mutta se onneksi lähti pois kun päästiin uimaan.

Ja tänään me puolestaan vietettiin aikaa pohitullilla ja siellä me leikittiin Sissin kanssa pallolla ja houkuteltiin se johonkin ihme vempaimeen. Sitten alkoi satamaan, mutta siinä oli onneksi sellainen pieni katos johon me sitten mentiin istumaan. Ja sitten Heidi ja minä saatiin Sissin avustuksella HIENO idea! Toiset kun pelaavat vesi-, vesi-ilmapallo-, lumipallo sotaa. Niin mepä kun pelataankin KÄPYSOTAA! :D Ja onnistuin heittämään kävyn silleen, et se osu Heidin silmäkulmaan! Sorry! :( Mut se oli oikeesti vahinko! Ja sit Heidi kastui JÄLLEEN Sissin toimesta ja lopuksi mun toimesta! :D Heitin Heidin päälle koiralle tarkoitetusta vesipullosta vettä Heidin päälle! :D Heidi tykkäsi sillähetkellä minusta TOOOOOOOSI paljon! <3 Mut mitä siitä muka voi seurata, kun laittaa Heidi x2 yhteen?
Vastaus täys katastrofi! Heidin vanhemmatkin jo alkavat uskomaan sitä! :D Mutta Heidin vanhemmat on ihania! Ja heidän kissat! 





22. kesäkuuta 2013

Älä tuu mulle.....!

Mua ärsyttää suunnattomasti, jos joku ihminen sanoo, etten ota vastuuta teoistani! Mitä on vastuun ottaminen?
Jos se ei ole tätä mitä olen tehnyt:
Olen mennyt työharjoitteluun, vaikka ei olisi joka aamu kiinnostanut tippaakaan. Olen siivonnut Sissi sonnat ja pissit asuntolasta kun se hermostui jäädessään yksin. Olen hoitanut pieniä lapsia jopa yöllä YKSIN. Olen puuttunut jonkun ihmisen kiusaamiseen. Olen ottanut syyt niskoilleni, kun joku muu ei ole niitä ottanut vaikka en olisi itse tehnyt mitään.
Joten mitä on vastuun ottaminen?!

Ja anteeksi nyt ihan hirveän paljon teille kaikille, joita ei vois KETTUAKAAN kiinnostaa mun elämä, ni voit ihan hyvin häipyy mun elämästä! Mä en voi sille mitää, et en voi kovin hyvin, ja et valitan jos jokin asia on hullusti ja jos en pysty irroittautumaan jostakin jutusta vaikka siellä ei ole hyvä olla. Anteeksi!
Anteeksi, että olen ihminen, jota on kohdeltu kaikintavoin. Anteeksi jopa siitä, että olen sairas! Anteeksi jopa siitä, että en osaa aina vastata kysymyksiin niin kuin toivoisitte. Minä EN pysty/halua päättää mistään asioista, joten miksi edes kysyä jotain sellaista!?
Mä yritän selvitä tästä elämästä ees jotenkuten, ni miks sit joku am. ihminen esim. dissaa jotain mitä mun päässä liikkuu?! En voi sille mitään, että en ole normaali ja en ajattele niin kuin monet minun ikäiset!

Mä oon vaan mä, joten miks haluut et muuttuisin?! Mä en pysty muuttumaan, joten sä varmaan pystyt hyväksymään sen. Jos et, ni häivy oikeesti mun elämästä. Kyllä mä pärjään yksinkin