22. huhtikuuta 2012

Kuvapostaus

Kävin myös lauantaina kävelemässä kummitätini koirien kanssa ja tietenkin kaverinikin oli mukana (paras kaveri aina kaikkialla mukana! :D)

Kuvissa; Arska (musta) & Ronja (Harmaa musta)


















Tapaturmien päivä

Tänään olinkin taas piiitkästä aikaa talleilla. :D
Menin tänään tallille kaverini kanssa pyörillä, vaikka aamulla näytti vielä epätoivoiselta kun satoi vettä. Mutta tallilla olimme 11 aikaan, joten päätin aloittaa karsinan siivouksella, sillä Rinkeli söisi heiniään tarhassa. Karsinan siivottuani perusteellisesti, mittasin sille ilta ja aamu ruoat. Kävimme välillä katsomassa poikaa tarhassa ja otimme muutamia kuviakin, mutta sitten menimme takaisin tallille, sillä  siellä riitti vielä hommaa, vaikka karsina olikin puhdas. Piti hakea iso annos heinää yötä varten karsinaan ja vesikin piti vaihtaa ämpäristä.

Rinkelin hakeminen tarhasta ei ollut kovin helppoa, mutta pidän haasteista! Rinkeliä kiinnosti nimittäin enemmän se uusi heinäpaali siinä tarhan ulkopuolella, mutta sain sen kuitenkin siitä tulemaan kiltisti, vaikka sillä EI ollut ketjuriimunnarua - mikä olisi ollut kyllä plussaa..
Tallissa sitten pajailin sitä hieman ja Rinkelikin osoitti sen minua kohti - sain nimittäin haavan huuleeni.... -.-' Harjasinkin ruunaa jonkin tovin, sillä se oli likainen aikalaillakin.. Lopulta poika oli valmis ja sain taisteltua jopa kuolaimet sen suuhun ja sitten menoksi!

Kentällä ratsastelin hetken ilman satulaa, mutta minun oli pakko laittaa satula, sillä selässä oli erittäin epämukava istua, kun sen selkäranka näkyi ikävästi..
Satulan laitettua selkään, laukkailimme hieman kentällä, sillä ruunalla oli älyttömästi virtaa, eikä tahtonut kuunnella. Pian sen jälkeen kävelimme hiekkatien päähän ja takaisin kentälle.
Kentällä vielä laukkailin ja ravailin, mutta sitten jo poika väsähtikin, enkä viitsinyt enään ja aikaakin oli kulunut jo reilu tunti, joten annoin pitkät ohjat ja kävelimme loppu käynnit.
Sain myös kokea tänään miten tiputaan ponin selästä suoraan kuralammikkoon, mutta se oli hauskaa! Tosin kylläkin märkää ja epämukavaa sen jälkeen polkea pyörällä kotiin. :D

Tallissa vielä otin kamat pois sen päältä ja harjasin kurat pois. Leivän kannikan Rinkeli sai palkkioksi ja sitten veinkin sen takaisin tarhaan mutustamaan heinää. :D
Kuolaimet pestyäni putsasin vielä harjat kunnolla ja pesin kuraiset ja märät suojat. :) Päivä oli kyllä aikast hauska vaikka sattui ja tapahtui vähän kaikkea. :D





Poika hienosti kaula kaarella :)




Tässä vielä yksi kuva tallilta, sillä tää on nii hellyyttävä tapaus: 


17. huhtikuuta 2012

Häkissä pieni yllätys

Tänään sain kuulla vanhemmiltani, että meidän pikku Helinä on alkanut tekemään pesää kovaa vauhtia. Kaikki heinät on tyttö vienyt omaan pieneen "koppaansa." Eli tästä voikin päätellä, että Helinä kantaa mahassaan poikasia. Mutta niiden syntymiseen on vielä reilu viikko - tosin jos ne eivät synny etuajassa. Toivottavasti ei, sillä silloin ei ole varmaa selviytymisestä.
Nyt siis onkin minun huoneeni rauhoitettu eli sinne ei pääse kukaan muu kuin oman perheeni jäsenet, jotta Helinä saa olla rauhassa - hermoilia kun on luonteeltaan.

Tässä on vielä muutamia "maisema" kuvia viikonlopusta, sillä vietin viikonlopun täällä kokemäellä koulun asuntolassa. Voi vitsi muuten, että oli ihanan rauhallista. Tällähetkellä koulussa on sellainen hullunmylly päällä, että olen niin raivoissani!






13. huhtikuuta 2012

Elu ei rohkem ega vähem


Hymyile, vaikka sydäntäsi särkee.
Hymyile, vaikka se olisi hajoamaisillaan.
Kun taivaalla on pilviä.
Voit pärjätä...

Jos hymyilet.
Pelollasi ja ahdingollasi.
Hymyile ja ehkä huomenna.
Löydät, että elämä on edelleen kannattavaa.
Jos vain...

Kasvosi kirkastuvat ilolla.
Piilota jokainen vivahdus surua.
Vaikka kyynel olisikin niin lähellä.
Se aika sinun pitää yrittää.
Hymyile, mikä on itkemisen tarkoitus.
Löydät, että elämä on edelleen kannattavaa

Tuossa Charlie Chaplinin Smile runossa on hyvät ohjeet elämään. En sano, että se olisi helppoa, mutta yrittää kannattaa kuitenkin. On tyhmää kun ihmiset hakevat keinolla millä hyvänsä huomiota. Tarpeeksi kauan kun sitä tekee, niin monet antaa sen ihmisen olla täysin rauhassa. Silloin kantsii miettii omaa käytöstään. Älä luule, että valittaisin jostakin kaveristani tai itsestäni vaan tuo on täysin totta. Olen saanut katsoa sellaista ihmistä vierestä, kunnes päätin unohtaa sen ihmisen, pelkästään oman mielenterveyteni takia.
Pidä ystävstäsi kiinni lujasti, sillä sen voi menettää ikävällä ja ehkä jopa kohtalokkaalla tavalla.

Kuva on viimevuodelta

5. huhtikuuta 2012

Odottelua

Tänään alkoi odottelu, sillä minun pitää odotella kuukausi, jotta saan nähdä onnistuiko Helinän astutus. Toivottavasti se olisi onnistunut eikä tulisi kuolleita poikasia.. :) Mutta kertoilen teille sitten sen h-hetken (jos sitä tulee) ja poikasista. :D
Helinä ei kuukahtanut, vaan se väsähti, kun Laku ei oiken aluksi tajunnut mistään mitään ja meni kyljelleen (sekä tuo asento tarkoittaa että kani on onnellinen..)